Anu Pentik kotonaan. Kuva: Jaakko Heikkilä

Kansallismuseon uusi näyttely avaa tuntoja suomalaisesta vauraudesta yhdeksän päähenkilön kautta

Näyttelyt, Kokoelmat, Museot

Kansallismuseossa 22.4.2022 avautuva Vaurauden filosofia -näyttely on kuvien, äänen ja tekstien kokonaisinstallaatio, joka käsittelee nykytaiteen keinoin suomalaista taloudellista vaurautta. Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä on tutustunut yhdeksään suomalaiseen henkilöön sekä heidän ajatuksiinsa merkittävästä taloudellisesta vauraudestaan ja elämästä yleensä. Aihetta on lähestytty Suomessa nykytaiteen keinoin hyvin vähän. Heikkilän henkilökuvien rinnalla näyttelyssä on esillä myös historiallisia muotokuvaminiatyyrejä Suomen kansallismuseon kokoelmista.

Kansallismuseon näyttely Vaurauden filosofia avaa ajatuksia ja tuntoja taloudellisesta vauraudesta yhdeksän henkilön kautta. Näyttelyssä nähdään valokuvataiteilija Jaakko Heikkilän (s. 1956) henkilökuvia, joissa esiintyvät Kaarina Aho, Henrik Creutz, Johan Labba, Timo Nurmos, Anu Pentik, Kaisa Snellman, Henrik Ullner, Sture Udd ja Anders Wiklöf. He antavat kasvot suomalaiselle taloudelliselle vauraudelle: mitä se on, millaista on syntyä vauraaksi, millaista vaurastuminen on; mikä on sen hinta ja merkitys ihmiselle.

Suomalaista vaurautta on tallennettu henkilökuvauksen keinoin ja menestystä käsitelty nykytaiteen kontekstissa hyvin vähän. Heikkilä aloitti vaurauden filosofiaa käsittelevän taideprojektinsa toukokuussa 2018. Päähenkilöt valikoituivat intuitiivisesti. Näyttelyn tuoreimmat kuvat ovat maaliskuulta 2022. Projektin aikana Heikkilä teki useita kuvausmatkoja aina Kilpisjärveltä Maarianhaminaan, Tukholmasta New Yorkiin.

”Ihminen ja hänen elinympäristönsä – yleensä koti – muodostavat kuvasarjana kokonaisuuden, joka kertoo jotakin hyvin yksityistä ihmisestä, hänen persoonastaan”, Heikkilä sanoo.

Heikkilän kuvaamat ihmiset pääsevät näyttelyssä myös ääneen. He kertovat suhteestaan elämään, yrittämiseen, maailmaan ja suomalaisuuteen. Pohdinnat avartavat kuvaa siitä, mitä taloudellinen vauraus on.

”Ja nimenomaan mitä se on näiden ihmisten elämässä. Maarianhaminalainen muurarin poika Anders Wiklöf on tehnyt vaurautensa lähes tyhjästä, samoin Kaarina Aho. Heidän tarinansa saavat miettimään, miten he ovat siihen pystyneet. Joitakin selityksiä näyttely ehkä voi antaa”, sanoo Heikkilä.

Näyttelyssä nähdään myös 19 Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvaa muotokuvaminiatyyriä 1600-luvun lopulta 1950-luvulle. Museon kokoelmissa on kaikkiaan 250 niin kansainvälisesti merkittävien ja tunnettujen taiteilijoiden kuin harrastelijoiden työtä. Muotokuvaminiatyyreillä oli pitkään taideteoksina hyvin yksityinen ja intiimi luonne, niitä pääsivät katselemaan yleensä vain miniatyyrien omistajat ja heidän uskottunsa. Pienen kokonsa vuoksi miniatyyrit oli luontevaa liittää koruihin, ja 1700-luvulta alkaen myös muihin mukana kannettaviin koruesineisiin, kuten nuuskarasioihin ja medaljonkeihin.

Identiteetit ja valtakulttuurin puristuksessa olevat vähemmistöt kuvauskohteina

Tornionjokilaaksosta pohjoiseen sijaitsevalta Kukkolankoskelta kotoisin oleva Jaakko Heikkilä on kuvannut ihmisiä aina – siitä asti, kun hän 19-vuotiaana sai ensimmäisen kameransa ja alkoi kuvata kotikylänsä, siianpyyntiyhteisön, ihmisiä. 1980-luvun lopulta alkaen diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta valmistunut akatemiatutkija on hakeutunut yhä lähemmäs ihmistä.

”Vaikka ympäristö onkin ollut omiaan luontokuvaukseen, olen rakastanut kuvata ihmistä. Olen hakenut aina ihmisistä kuviini inhimillisyyttä ja lämpöä”, Heikkilä sanoo.

Hän on käsitellyt valokuvissaan kulttuurisia identiteettejä ja valtakulttuureiden keskellä eläviä vähemmistöjä. Linssin edessä ovat olleet ihmiset Tornionjokilaakson meänkielisestä väestöstä Havannan rapistuvan keskustan asukkaisiin, Armenian väestöstä ja diasporassa elävistä armanialaisista Venäjän pomoreihin ja Serbian valakkeihin. Vuonna 2005 Heikkilän armenialaisten vainoja käsittelevä näyttely Armenian vaiettuja tarinoita oli esillä Venetsian biennaalissa. Harlemin asukkaista kertova Harlemin lempeä laulu, Sweet Song of Harlem -näyttely oli vuonna 2021 esillä New Yorkissa.

”Työssäni on ollut hyötyä siitä, että olen aina nauttinut ihmisten tapaamisesta ja heihin tutustumisesta. Olen istunut valtavan paljon ihmisten keittiöissä ja jutellut heidän kanssaan edes ajattelematta kuvaamista”, Heikkilä kertoo.

Yleisöohjelmassa filosofiatuokioita ja Jaakon anekdootteja

Näyttelyn yleisöohjelma tarjoaa näkökulmia vaurauteen. Avaimia ajatteluun – Mitä on vauraus? -tuokioissa tutkija ja filosofi Sanna Tirkkonen keskusteluttaa osallistujia vaurauden eri käsityksistä noin tunnin opastustuokioissa, jotka järjestetään kolmena peräkkäisenä keskiviikkona 27.4. sekä 4. ja 11.5. klo 18 museon sulkeuduttua. Jaakon anekdoottihetkissä kuullaan taiteilijalta vaurausprojektiin liittyvistä kohtaamisista. Lisäksi Heikkilä vetää itse muutaman opastuksen näyttelyssä.