Suomi luovuttaa Yhdysvalloille intiaanikansojen jäänteitä kansalliskokoelmista
Suomi luovuttaa Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelman ihmisperäiset aineistot noin kahdenkymmenen pueblo-intiaanin haudoista, jotka ovat peräisin arviolta 1200-luvulta. Ihmisluiden ja muumioiden lisäksi luovutetaan haudoissa olleita hautaesineitä. Jäämistöt ovat erityisen merkityksellisiä Pohjois-Amerikan intiaanikansojen jälkeläisille. Muu osa noin 600 kohteen Mesa Verde -kokoelmasta jää Suomen kansallismuseolle. Mesa Verde -kokoelma ja luovutuspäätös nousivat esille myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamisessa 2.10.2019.
”Kansainvälisesti pyynnöt erilaisten alkuperäisaineistojen ja -esineiden palauttamisesta museokokoelmista niiden alkuperäismaahan ja -kulttuureille ovat lisääntyneet”, kertoo Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
”Repatriaatioon eli palautukseen liittyy monia näkökulmia, ja jokainen aloite käsitellään aina erikseen. Lähtökohtaisesti kokoelman olisi hyvä pysyä kokonaisena, hyvin säilytettynä ja tieteellisen yhteisön saavutettavissa. Palautuksen ohella ratkaisuina voivat olla myös kokoelmien saavutettavuuden lisääminen, esinelainat ja aktiivinen vuorovaikutus alkuperämaiden kanssa. Tässä tapauksessa tunnistamme, että kokoelman hautaesineillä ja etenkin ihmisjäänteillä on erityisen suuri merkitys Amerikan alkuperäiskansojen edustajille, jotka ovat olleet myös kokoelmaan liittyneen aiemman, epävirallisen palautuspyynnön taustalla”, Anttila toteaa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen vahvistaa, että Suomi suhtautuu palautuspyyntöön erittäin arvostavasti, ja palauttamisen edellytyksiä on selvitetty huolellisesti.
”Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä erittäin tyytyväisiä Kansallismuseon ja Yhdysvaltain viranomaisten toimintaan. On hienoa, että tätä tärkeää asiaa on voitu edistää hyvässä yhteistyössä.”
Mesa Verde -kokoelman palautettavien aineistojen osalta tehdään vielä lisäselvityksiä liittyen kokoelmien säilytykseen Yhdysvalloissa sekä muihin luovutuksen yksityiskohtiin. Palauttaminen edellyttää lisäksi lainsäädännöllistä selvitystyötä sekä mahdollisesti säädösmuutoksia. Tarkka aineistojen siirtoaika Yhdysvaltoihin ei ole vielä tiedossa.
Merkittävä aineisto kertoo intiaanikulttuurien elämäntavoista
Suomen kansallismuseon etnografisiin kokoelmiin kuuluvan Mesa Verde -kokoelman on kerännyt ruotsalainen geologi Gustaf Nordenskiöld, joka sai keväällä 1891 Yhdysvalloissa, Denverin Coloradossa kuulla laajoista, Mesa Verde -pöytävuoren kanjoneissa sijaitsevista raunioasumuksista. Nordenskiöld keskittyi tutkimaan vaatimattomia asuinpaikkalöytöjä, joiden perusteella on voitu hyvin hahmottaa muinaisten intiaanien elämäntapaa. Monipuolisesti tutkittu ja dokumentoitu kokoelma oli pitkään maailman merkittävimpiä Mesa Verde -alueen kansojen kulttuuria havainnollistavia tieteellisiä kokoelmia, ja aineisto on edelleen merkittävä.
Suomalainen lääkäri ja keräilijä Herman Frithiof Antell osti kokoelman Nordenskiöldiltä ja testamenttasi sen muiden kokoelmiensa mukana Suomen valtiolle. Mesa Verde -kokoelma käsittää noin 600 muinaisten pueblo-intiaanien esinettä 500–1300-luvuilta. Suomen kansallismuseo on inventoinut ja digitoinut kokoelman, mutta eettisistä syistä johtuen luulöytöjen kuvia ei saateta julkisuuteen. Tutkimus- ja keräilymatkallaan Nordenskiöld itse otti runsaasti valokuvia kaivauksista ja esineistä, ja näitä yli satavuotiaita kuvia on nähtävissä museoiden digitaalisessa aineistoluettelossa www.museot.finna.fi hakusanalla ’Mesa Verde’.
Kulttuuriperintöaineistojen liikkumista säätelevät kansainväliset sopimukset
Tänä päivänä kulttuuriperintöaineistojen vientiä pois alkuperämaasta säätelevät kansainväliset sopimukset. 1890-luvulla sopimuksia ei ollut laadittu, ja aineistoja kuljetettiin mittavasti maista toisiin. Yhdysvalloissa Mesa Verden alueella tilanteeseen herättiin 1890-luvun lopulla, ja alueesta tehtiin kansallispuisto vuonna 1906.
Suomi on ratifioinut vuonna 1999 Unescon vuoden 1970 yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden laittoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä Unidroit’n vuoden 1995 yleissopimuksen varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä. Vuonna 1891 maastavienti Yhdysvalloista ei kuitenkaan tapahtunut laittomasti, eikä nykyisiä kansainvälisiä sopimuksia sovelleta takautuvasti.
Suomen kansallismuseo suhtautuu kokoelmaesineidensä palautuspyyntöihin erityisellä huolella ja arvostuksella. Kansallismuseon kokoelmiin kuuluu yli 500 000 esinettä, ja kokoelmat karttuvat myös nykypäivänä – sekä historiallisella että nykypäivän ilmiöitä dokumentoivalla aineistolla. Merkittävä repatriaatiopäätös tehtiin vuonna 2017, kun Suomen kansallismuseo ja Saamelaismuseo Siida sopivat saamelaiskulttuurien noin 2600 alkuperäisesineen siirtämisestä saamelaismuseo Siidan haltuun. Esinepalautusta valmistellaan yhteistyössä, ja kokoelmat on tarkoitus siirtää vuonna 2021, kun asianmukaiset tilat Siidassa valmistuvat.
Lisätiedot:
Suomen kansallismuseo
• ylijohtaja Elina Anttila, puh. 0295 336 131, elina.anttila@kansallismuseo.fi
• intendentti, yleisetnografiset kokoelmat, Heli Lahdentausta, puh. 0295 336 434, heli.lahdentausta@kansallismuseo.fi
• yli-intendentti, kokoelmat ja tutkimus, Sanna Teittinen, puh. 0295 336 394, sanna.teittinen@kansallismuseo.fi
• markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki, puh. 0295 336 181, paivi.kukkamaki@kansallismuseo.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
• kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, puh. 0295 330 281, paivi.salonen@minedu.fi