Kulttuurikummien tuella konservoitu Sysmän hopealöytö esillä Kansallismuseossa

Näyttelyt

Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöstä tuli syyskuussa 2017 esille metallinetsinharrastajan löytönä harvinainen hopealöytö. Suomen Numismaattinen Yhdistys valitsi löydön kulttuurikummikohteekseen sen numismaattisen merkittävyyden ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Yhdistykseltä saatu taloudellinen tuki mahdollisti esineiden konservoinnin ja esillepanon. Hopealöytö on esillä Kansallismuseon Esihistoria -näyttelyssä lokakuun loppuun asti.

Löytöön kuuluu 31 hopearahaa, hopeinen solki, sormuksia, hopea- ja ristiriipus sekä hopeaspiraaleja. Rahat ja hopeariipus ovat olleet kiinni kaulanauhassa kiinnityslenkeillä. Poikkeuksellisen merkittäväksi löydön tekee sekä koruina olleiden rahojen että kotimaisten jäljitelmien suuri lukumäärä. Mukana on useita ennestään tuntemattomia rahojen kotimaisia jäljitelmiä. Merkittävin niistä on Bysantin keisari Mikael V:n (hallitsijana 1041–1042) harvinaiseen kultarahaan pohjautuva jäljitelmä, joka on ainoa tunnettu kappale tätä tyyppiä.

Vanhimmat rahat, dirhemit, ovat 900-luvun alkupuolelta ja bysanttilaisten rahojen jäljitelmät noin sata vuotta nuorempia. Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöstä tunnetaan runsaasti rautakautisia muinaisjäännöksiä; asuinpaikkoja, kalmistoja ja uhrikiviä. Alueelle on todennäköisesti syntynyt kylämäistä asutusta jo rautakauden lopulla. Kiinteät muinaisjäännökset ovat suojeltu muinaismuistolailla (295/1963).

Sysmän hopealöytöä koskevia tutkimuksia ja konservointia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Ylen KulttuuriCoctailin lyhytdokumentissa ”Löytynyt: hopea-aarre”, joka on nähtävissä sekä näyttelyssä että yle.fi:ssä. Dokumentti kertoo, mitä rautakautisista hopeaesineistä saadaan selville.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/08/yhtakkia-kiven-alta-alkoi-valua-1000-vuotta-vanhoja-rahoja-sysmasta-loytyi

Kansallismuseon konservointiyksikkö sai kunnian avata ovensa Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle löydön konservoinnin aikana ja ammentaa sitä syvää tietämystä, jota asiantuntijoilla erikoisalastaan on. Ovet kulissien taakse avattiin myös edellisille kummeille, Kalevalaisten Naisten Liitolle ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiölle kiitoksena tuesta, jolla Janakkalan miekkamiehen löytökokonaisuus saatiin konservoitua sekä Jaakko ja Tua Björklundille siitä, että Henrik Klaunpoika Flemingin huippuharvinainen messinkihaarniska kiiltelee nyt Hämeen linnassa.

Kulttuuriperintö on meidän kaikkien yhteistä perintöä – meidän juuremme. Kulttuurikummiuden kautta Kansallismuseo tarjoaa yrityksille, yhteisöille ja yksilöille mahdollisuuksia sen vaalimiseen.

Lisätietoja
Intendentti Jani Oravisjärvi, jani.oravisjarvi@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6398
Amanuenssi Ville Rohiola, ville.rohiola@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6099
Kulttuurikummit: konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti, eero.ehanti@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6139  

Mediakuvat
 

KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo on avoinna ma-su klo 11–18, ke klo 11–20, www.kansallismuseo.fi