Haavisto Natokynä 080622 Matti Kilponen small
Suomen kansallismuseon amanuenssi Maria Ollila (oik.) kertoi Suomen kansallismuseon nykydokumentoinnista ja kokoelmatyöstä ylijohtaja Elina Anttilan (vas.) ja ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuorojen jälkeen Kansallismuseossa järjestetyssä tilaisuudessa keskiviikkona 8.6. Kuva: Matti Kilponen, Museovirasto

Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti ’Nato-kynän’ Suomen kansallismuseon kokoelmiin

Kokoelmat, Museot

Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti keskiviikkona 8.6. Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän allekirjoitti 17.5.2022 Suomen Nato-hakemuksen. Kullanvärinen kynä vastaanotettiin kokoelmiin Kansallismuseossa järjestetyssä tilaisuudessa. Ulkoministeri Haavisto oli tavattoman otettu, että kynää pyydettiin kansalliskokoelmiin.

Suomen kansallismuseo tallentaa Suomen valtiollista toimintaa, valtakunnallisesti merkittäviä historiallisia ja kulttuurisia käännekohtia sekä näihin liittyviä aineistoja ja ilmiöitä.

“Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen myötä Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on muutoksessa, ja sen myötä käynnistynyt Nato-prosessi on itsessään historiallinen. Keskustelua, kokouksia, tiedotustilaisuuksia ja päätöksentekoa on vaikea dokumentoida, tai löytää esine, joka kertoisi tietystä ilmiöstä tai tapahtumasta. Tunnistimme, että tässä kynässä Nato-prosessi tietyllä tavalla esineellistyy”, kertoo Suomen kansallismuseon amanuenssi Maria Ollila.

Suomen kansallismuseo tekee jatkuvaa tallennustyötä eri menetelmillä, esimerkiksi esinekeruulla, haastatteluilla, valokuvaamalla ja videoimalla. Suomen kansallismuseon esinekokoelmiin kuuluu noin 550 000 esinettä keskiajalta tähän päivään.

“Kynällä on ehdottomasti paikkansa kansalliskokoelmissamme. Ympärillämme syntyy historiaa koko ajan. Usein se on hidasta historian kerrostumista, joka kirkastuu vasta jälkeenpäin tarkastellessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet tapahtumat ovat poikkeuksellisen konkreettinen esimerkki tilanteesta, jossa historia tuntuu rakentuvan silmiemme edessä. Esineet, jotka ovat olleet mukana merkittävissä tapahtumissa, ovat meille tunteen tasolla erilainen kokemus kuin tieto tai esimerkiksi kuvat. Esineet ovat tärkeitä, jotta voimme hahmottaa ja käsitellä yhdessä koettuja tunteita”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

"Kynä on miekkaa väkevämpi, ja tällä aforismilla jätän tämän kynän museolle", ulkoministeri Haavisto totesi Kansallismuseossa järjestetyssä tilaisuudessa keskiviikkona alkuillasta.

Kokoelmien saavutettavuus ja käytettävyys paranee

Suomen kansallismuseolla on poikkeusaikojen tallentamisesta pitkä perinne. Esimerkiksi sisällissodan loppuvaiheessa vuonna 1918 tehtiin esinekeruuta Helsingissä. Vuosina 1956–1995 tallennettiin kymmenillä kansatieteellisillä kyselyillä laajoja aihepiirejä, kuten maaseudun muutosta. Viime vuosina on tallennettu koronapandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen näkökulmasta.

Ukrainaan liittyvä dokumentointi yhdessä Museoviraston Kuvakokoelmien kanssa alkoi 24.2.2022, heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ensivaiheessa tallennettiin suomalaisten reaktioita Venäjän hyökkäykseen. Yhteisöllisen auttamistyön teemaan Suomen kansallismuseo tarttui toukokuussa. Viimeaikaisten dokumentointien tuloksia tullaan avaamaan niin Kansallismuseon näyttelyissä kuin verkossa Finna-palvelussa.

“Kansalliskokoelmien saavutettavuuden parantaminen ja niiden mahdollisimman monipuolisen käytön varmistaminen on meille tärkeää. Se on myös keskeinen osa käynnissä olevaa kokoelmastrategian uudistamistyötämme. Kiinnitämme eritystä huomiota digitaaliseen saavutettavuuteen ja kehitämme edelleen Digitaalinen kokoelma -sivustoamme, jossa esitellään kuratoidusti kokoelmiamme. Kokoelmien kartunnassa, säilytyksessä, hoidossa ja käytössä tullaan myös entistä enemmän huomioimaan yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys”, sanoo amanuenssi Maria Ollila.

Nato-kynä esillä torstaista alkaen

Viimeisimmistä kokoelmiin otetuista esineistä Kansallismuseossa on tällä hetkellä esillä muun muassa kansalaistoimintaan liittyen Elokapinan mielenosoituksessa käytetty kiinnittäytymisväline sekä pandemiarajoituksia kritisoivassa tapahtuma-alan mielenilmaisuksessa käytetty suojamaski. Suomen kansallismuseo pyrkii tekemään tallentamista yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa erilaisten toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Esimerkiksi presidentti Tarja Halonen valitsi kokoelmiin tallennettavaksi esineitä poliittisen uransa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön saralta, ja näistä esillä ovat kestävän kehityksen pinssi sekä sateenkaarisukat.

Nato-kynä on nähtävissä torstaista 9.6.2022 alkaen Kansallismuseon ensimmäisessä kerroksessa, Tulevaisuuden Kansallismuseo -näyttelytilassa. Kansallismuseon laajentumista esittelevään tilaan on maksuton pääsy.