Matti Kilponen, Helsinki /
CC BY 4.0
Matti Kilponen, Helsinki /
CC BY 4.0
muistikirja
YLEISTIEDOT
Käyttäjä
Pentti Linkola
Kuvaus
Mustakantinen ruutusivuinen vihko, jossa käsinkirjoitettuja muistiinpanoja lintuhavainnoista. Sisälehdelle kirjoitettu "Häme 1966 2)" Osa tekstistä on yliviivattu ja vihkosta on leikattu sivuja irti. Kannessa on valkoinen tarra, johon on kirjoitettu käsin "1966 2)".
Asiasanat
muistikirjat, muistiinpanot (elottomat objektit), luonnontutkimus, luonnonsuojelu, aktivismi, poliittinen toiminta, lintuharrastus, linnut, lintutiede
Mitat
1,0 x 11,0 x 14,7
Materiaali
paperi (elottomat objektit, kasvimateriaalit)
Tekniikka
teollinen valmistus (valmistustavat)
AIKA JA PAIKKA
Käyttöaika
1966 -
Valmistuspaikka
Löytöpaikka
Käyttöpaikka
HISTORIA
Käyttöhistoria
Suomalainen kirjailija, toisinajattelija ja luonnonsuojelija Pentti Linkola (1932─2020) hankki elantonsa kalastamalla, mutta hänen intohimonsa oli linnut. Linkola tutki lintuja ja tilastoi havaintonsa. Luonnonsuojelijana hän oli näkyvä ekologisen elämäntavan puolestapuhuja. Pentti Linkolan yhteiskunnalliset puheenvuorot ja kirjoitukset herättivät keskustelua, kritiikkiä ja kohuakin. Luonto oli hänelle tärkeämpi kuin ihmiset ja ihminen vain yksi laji muiden eläinkunnan lajien joukossa. Ihmisen aiheuttaman luontokadon seuraaminen oli hänelle vaikeaa. Pentti Linkolan tyttäret Mirjami Linkola ja Leena Linkola lahjoittivat isänsä jäämistöstä esineitä Suomen kansallismuseon kokoelmiin kesäkuussa 2021. He valikoivat tärkeimpiä käyttöesineitä, jotka ovat ”niin Penaa”, eli edustavat heidän mielestään Linkolaa parhaiten. Kokonaisuuteen (IT150:1-17) kuuluu kiikarit, kirjoituskone, kirjevaaka, puukko, kyniä, kalapuntari sekä muistivihkoja. Esineet ovat Pentti Linkolan kodista Sääksmäen Ritvalasta, joka kuuluu nykyään Valkeakoskeen. Linkola asui rakennuttamassaan pienessä talossa vuodesta 1978. Puolentoista hehtaarin tilaan kuului piharakennuksia, vähän peltoa ja kasvimaa. Pellosta sai heinät hevoselle, joka oli hankittu kalastusta varten. Talossa haisi savu, kala ja kaasuhellan kaasu. Sähköä käytettiin vain valaistukseen ja radioon. Päivittäisessä käytössä olleissa esineissä on vahva haju, likaa ja käytönjälkiä. Esinekokonaisuus kertoo esimerkiksi Linkolan ammatista kalastajana, keskustelua herättäneestä kirjallisesta työstä sekä lintuihin liittyvästä toiminnasta. Linturetkillä Pentti Linkola kiikaroi lintuja ja kirjoitti lyijykynällä mustakantisiin muistivihkoihin päiväkirjamaista havainnointia. Hän merkitsi vihkoon retkikohteen sään, maisemakuvauksen ja muita huomioita. Linnuista hän kirjasi ylös esimerkiksi havaintopaikan, linnun käyttäytymisen sekä tiedot pesän kunnosta ja poikasten määrästä. Retkillä muistiinpanojen kirjoittamiseen meni kaikki vapaa-aika. Käsialaa ei ole helppo lukea, sillä teksti on pientä ja käytössä on lyhenteitä. Muistivihot Linkola kirjoitti puhtaaksi monivaiheisesti. Pelkät lintuhavainnot hän kirjoitti puhtaaksi kirjoituskoneellaan erillisiin kansioihin. Muistivihkojen sisällön Linkola kirjoitti käsin puhtaaksi myös erillisiin kovakantisiin päiväkirjoihin. Sitä mukaa kun työ eteni, hän yliviivasi tai merkitsi ruksilla puhtaaksi kirjoitetut kohdat, kuten museolle lahjoitetuista vuoden 1966 kahdesta muistivihosta voi nähdä. Muistivihkojen puhtaaksi kirjoittaminen jäi kesken. Pentti Linkola oli joskus tyttärensä Leena Linkolan mukaan laskenut, että hänen tulisi elää 150-vuotiaaksi, jotta ehtisi kirjoittaa kaikki muistikirjat puhtaaksi. Lisäksi havaintoja kertyi koko ajan lisää.
KOKOELMA
Objektinumero
IT150:6
Kokoelmatiedot
Itsenäisyyden ajan kokoelma