Puuveistokset
Puuveistokset ovat ainutlaatuisia esineitä. Henkilöitä kuvaavat veistokset voivat olla joko korkokuvia, rintakuvia tai esittää koko henkilöä. Vanhimmat museon kokoelmissa olevat puuveistokset ovat keskiaikaisia veistoksia, jotka kuvaavat katolisen uskonnon pyhimyksiä. Osa keskiaikaisista pyhimysveistoksista on tehty Suomessa, mutta monet on tehty Keski-Euroopan alueella. Veistokset kertovat keskiajan kansainvälisyydestä ja kulttuuriyhteyksistä myös täällä Suomessa.
Keskiaikaiset pyhimysveistokset eivät olleet pelkästään taideteoksia, vaan niiden avulla välittyi kristillistä perinnettä ja kertomuksia. Samalla pyhimyksiä kuvaavat veistokset toivat taiteen tavallisen ihmisen ulottuville. Ne olivat värikkäitä ja koristeltuja, toisin kuin monet tavallisen ihmisen arkiesineistä. Veistoksissa on yleensä jokin yksityiskohta, joka liittää sen tiettyyn pyhimykseen tai pyhimyksestä kertovaan tarinaan. Näin pyhimykset sekä niihin liittyvät kristilliset opetukset ja kertomukset tulivat tutuiksi kirkossa käyville ihmisille.
Museon kokoelmissa on myös muita puisia veistoksia, jotka liittyvät uskoon ja uskomiseen. Joistain esineistä on muistiin merkittynä kertomuksia pyhän esineen voimasta ja vaikutuksesta ihmisten elämään. Toisista emme tiedä mitään, ja voimme vain arvailla sen merkitystä tekijälleen. Puuta on käytetty materiaalina pyhien hahmojen kuvaamiseen jo vuosituhansien ajan.
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
Korppoon Madonna
Puujumala
Pyhä Henrik ja Lalli
Johannes Kastaja
Apokalyptinen Madonna
Arkkienkeli Mikael
Isä Jumala
Pyhä Olavi
Pyhä Anna itse kolmantena
Pyhä Birgitta
Haltia, Molngilni
Pyhä Nikolaus
Kivisilmäjumala
Pyhä Martinus
Job
Korppoon Madonna
Neitsyt Maria ja lapsi -veistos Korppoon kirkosta on vanhin Suomessa säilynyt pyhimysveistos. Se on valmistettu Kölnin seudulla noin vuonna 1200. Maria istuu suorana, katse eteen suunnattuna kapealla tuolilla. Jeesus-lapsi on ollut kiinnitettynä kahdella tapilla Marian syliin.
Marian kasvot ovat soikeat ja leukaan kapenevat. Suuret, avoimet silmät on piirretty uurtamalla. Suu on ohuthuulinen ja suora. Pään keskeltä jakauksella olevat hiukset on palmikoitu kummallekin sivulle. Palmikot laskeutuvat selkään. Pään yläosa on porrastettu nyt hävinnyttä kruunua varten.
Veistoksesta on tehty 3D-malli: https://sketchfab.com/3d-models/korppoon-madonna-f1cf264c69bf42cc8e60d3d50cc5ad36
H1744:1
Digitaalinen kokoelma
Puujumala
Puinen ihmisenpääveistos on löydetty rannan kaivaustöiden aikana vuonna 1897 Pohjankurusta, nykyisen Raaseporin kunnan alueelta. Esineen valmistus on ajoitettu neoliittiselle kivikaudelle noin 4000–2000 vuotta eaa. Kaivaustöiden piiri-insinööri lahjoitti esineen Suomen muinaismuistoyhdistykselle. Esine on kapea ja litteä, sen korkeus on 24,5 cm, leveys 9,5 cm ja syvyys 5,6 cm. Ihmisenpää on katkennut olkapäiden alta. Esineessä näkyvät poikkiviivat ovat syntyneen ensimmäisen konservoinnin yhteydessä.
KM 3481:1
Kuva: Matti Kilponen/Museovirasto
Digitaalinen kokoelma
Pyhä Henrik ja Lalli
Pyhä Henrik ja Lalli Pyhä Henrik on Suomen kansallispyhimys. Legendan mukaan englantilaissyntyinen piispa Henrik teki yhdessä Ruotsin kuninkaan Eerikin kanssa ensimmäisen ristiretken Suomeen. Tarinan mukaan talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä.
Piispan asuun puettu Henrik astuu vasemmalla jalallaan edessään makaavan Lallin päälle. Lalli makaa vatsallaan ylävartaloaan kohottaen ja jalat polvitaipeista ylös taivutettuina. Akaan kirkossa ollut veistos on valmistettu Lyypekissä noin 1500.
Lue lisää Pyhä Henrikistä ja Lallista: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/334).
H453
Digitaalinen kokoelma
Johannes Kastaja
Johannes Kastajan pää lepää vadilla kasvot suoraan eteenpäin suunnattuna. Veistosta on käytetty päänsäryn parantamiseen joko rukoilemalla sen edessä tai nostamalla se kivistävän pään päälle rukouksen ajaksi. Sitä on mahdollisesti myös käytetty kastemaljan kantena. Suomessa vuoden 1500 tienoilla valmistettu veistos on Perttelin kirkosta.
H52105:1
Digitaalinen kokoelma
Apokalyptinen Madonna
Reliefi apokalyptisestä Madonnasta on taidolla veistetty. Madonna seisoo kuunsirpin päällä vartalo voimakkaasti taivutettuna kantaen poikittain sylissään päärynällä leikkivää Jeesus-lasta. Takana mandorla. Jalkojen juuressa kummallakin sivulla pienikokoiset pilvessä leijailevat enkelit. Alapuolella vasemmalla seisoo pienikokoinen tiburtiinilainen sibylla, joka osoittaa madonnaa istuvalle keisari Augustukselle; oikealla polvistuu ritari Gideon lampaantaljoineen. Tallinnassa noin 1425 valmistettu reliefi on Uudenkaupungin kirkosta.
H2013:1
Digitaalinen kokoelma
Arkkienkeli Mikael
Mikael seisoo lohikäärmeen päällä. Kädessä on kaarevateräinen miekka. Mikael on sekä juutalaisten että kristittyjen arkkienkeli, joka taisteli paholaista vastaan. Suomen kaupunki Mikkeli on saanut nimensä pyhästä Mikaelista ja hänelle on omistettu useita kirkkoja Suomessa, esimerkiksi Honkilahdessa, Kirkkonummella, Keminmaalla ja Paimiossa. Tämä 1500-luvun alkupuolella valmistettu veistos on Someron kirkosta.
H1180:3
Digitaalinen kokoelma
Isä Jumala
Isä Jumala istuu suoraan eteen katsoen ja pitäen käsillään kiinni edessä olevan pienen krusifiksin poikkipuusta. Kristus riippuu ristillä, pää oikealle painuneena ja oikea käsi sivulle yläviistoon nostettuna. Suomessa noin 1500 valmistettu veistos on Someron kirkosta.
H1180:5
Digitaalinen kokoelma
Pyhä Olavi
Pyhä Olavi oli Suomen suosituin pyhimys Neitsyt Marian ohella 1200-luvulla. Olavi oli viikinkikuningas, Norjan kansallispyhimys ja kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys. Hän oli myös kansanomainen pyhimys, joka suojeli karjaa ja satoa. Olavinlinna on saanut nimensä sotaisan pyhimyksen mukaan. Pohjois-Saksassa 1400-luvun lopussa valmistettu veistos on Pälkäneen kirkosta.
Lue lisää Pyhä Olavista:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/olavinlinna/pyha-olavi
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2751
H1183:1
Digitaalinen kokoelma
Pyhä Anna itse kolmantena
Pyhä Anna oli Neitsyt Marian äiti. Häntä ei mainita Raamatussa, mutta jo 100-luvulla Pyhän Annan kultti syntyi idän kirkon piirissä. Anna oli Suomen suosituin naispyhimys 1400-luvulla, joka suojeli esimerkiksi ruttoa vastaan. Kansanuskossa Pyhä Anna oli Annikki, metsän emäntä, jota kutsuttiin avuksi karjanluvuissa. Niin sanotuissa Anna itse kolmantena -veistoksissa Anna on kuvattu yhdessä tyttärensä ja Jeesus-lapsen kanssa. Tämä veistos on valmistettu Uplannissa 1400-luvun lopussa.
Lue lisää Pyhä Annasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2746
H28092:7
Digitaalinen kokoelma
Pyhä Birgitta
Birgitta oli ensimmäinen koko Euroopan laajuisesti tunnettu henkilö Ruotsista, Pohjolan ainoa naispyhimys ja yksi Euroopan kolmesta naissuojelupyhimyksestä. Naisista hän kirjoitti muun muassa ”voidakseen olla Maria, naisen tulee ensin olla Martta”. Birgitta kuoli 68-vuotiaana Roomassa 1371. Birgitta oli saanut luvan luostarijärjestön perustamiseen 1370 ja sen pääluostari rakennettiin Vadstenaan. Yhteensä 79 birgittalaisjärjestön luostaria perustettiin Eurooppaan. Yksi niistä, Naantali luostari, perustettiin vuonna 1438. Siitä tuli suomalaisten aatelis- ja porvarisnaisten turvapaikka ja siellä toimi myös vanhainkoti. Lastenloru ”Lennä, lennä leppäpirkko ison kivikirkon juureen...” viittaa Birgittaan. Leppäpirkko vei ihmisten toiveet kirkon pyhimyksille ja erityisesti Neitsyt Marialle. Tämä Suomessa 1400-luvun puolivälissä valmistunut veistos on Sääksmäen kirkosta.
Lue lisää Pyhä Birgitasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2747
H3510:7
Digitaalinen kokoelma
Haltia, Molngilni
Puusta veistetty naispuolinen haltianukke. Hantien haltiat tuottivat onnea metsästykseen ja kalastukseen. Haltioita kunnioitettiin tarjoamalla näille uhriateria. Emterjärven saaressa Vasjuganjoen laaksossa oli pyhä paikka, jossa pidettiin haltianukke Paimia. Paimi oli Emtersaaren emäntä ja hallitsi järven aluetta. Samassa kontissa Paimin kanssa oli myös kaksi muuta haltiaa, Paimin palvelijatar Molngilni ja kätilö. Paimille ja hänen palvelijoilleen uhrattiin keväällä ja syksyllä kalaonnen saamiseksi. Haltioita säilytettiin saarella aitassa, josta huolehti suvun oman aitan vartija.
SU3904:810
Digitaalinen kokoelma
Pyhä Nikolaus
Nikolaus on pyhimys sekä katolisessa että ortodoksissa kirkossa. Hän on muun muassa merenkävijöiden, kalastajien, asianajajien, apteekkarien, oikeusmurhien uhrien ja lapsien suojeluspyhimys. Suomessa hän oli metsälintujen suojelija, ”Pohjolan isäntä” ja ”Metsänjumala”. Nykyään hänet tunnetaan ehkä parhaiten amerikkalaisen joulupukun alkuhahmona. Tämä vuoden 1400 tienoilla valmistettu veistos on Sääksmäen kirkosta.
Lue lisää Pyhä Nikolauksesta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2755
H3510:17
Digitaalinen kokoelma
Kivisilmäjumala
Kivisilmäjumala Laatokan Vossenoin saarelta on valmistettu 1600-luvulla tai 1700-luvun alussa. Se on puusta veistetty patsas, jolla on tyylitellyt kasvot. Patsaan silmiksi on upotettu kivet, mistä juontuu nimitys "kivisilmäjumala". Osa päästä on lohjennut ja toinen silmä puuttuu. Esinetietojen mukaan kivisilmäjumalalla on värikäs historia:
”Vossenoin saarella Laatokassa oli aikoinaan pyhä sassoona, johon vanhat ukot panivat rahojaan, saadakseen kosolti kaloja. Mutta hylkeenpyytäjät sen polttivat. Sassoonaa korvatakseen joku sitä kaipaava henkilö valmisti kivisilmä jumalan (nimi johtunut siitä kun jumalalla oli kivestä silmät). Jonkun vuoden kuluttua kohtasi jumalaakin onnettomuus, sillä eräs pyhä munkki, kalastaessaan saarella huonolla kalaonnella suuttui kivisilmään ja heitti sen ahvenien valtakuntaan. Aalloissa aikansa harhailtuaan joutui jumala vihdoin Falajan saareen, jossa juuri sattui olemaan, Mantsinsaaren kalastajat kalanpyydössä. Mantsilaiset saivat silloin runsaan kalansaaliin, ja olihan se selvää, että saalis oli kivisilmä jumalan johdatuksesta. He ihastuivat kivisilmään ja kuljettivat sen kotisaarelleen, jossa jumala sai paikkansa erään huoneen, nimittäin Siidorovin talon katolla Peltosen kylässä, ollen siellä näihin päiviin asti. Nykyään sama jumala on edusmies Janne Martikaisen toimesta tuotu Mantsinsaaresta Sortavalaan ja vierailee parhaillaan 'Rajavahdin' toimituksessa. Korkeasta iästä huolimatta on se vielä täydessä ryhdissään."
Rajavahti 2/9 1907, n. 98, Maisteri J. Ailion toimittamat tiedot.
KF1738
Digitaalinen kokoelma
Pyhä Martinus
Martinus oli roomalainen sotilas ja ensimmäinen läntisessä kirkossa pyhimyksen arvon saanut henkilö, joka ei kuollut marttyyrina. Hän oli suosittu keskiajan Suomessa ja Martti-nimestä tuli yleinen. Martinukselle omistettiin myös kirkkoja ja Marttilan kunta on saanut nimensä hänen mukaansa. Marraskuussa vietetään kekrin yhteydessä Martinpäivää, sen jälkeen Pyhän Martin sanotaan tuovan talven ja roudan. Tämä 1500-luvun alussa valmistettu veistos on Kaarinan kirkosta.
Lue lisää Pyhä Martinuksesta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2754
H4422:8
Digitaalinen kokoelma
Job
Job on kärsimyksen kestämisen esikuva. Jobin kirja on raamatun vanhimpia ja hän on myös yksi Islamin profeetoista. Jobin kirjan mukaan Jumala antoi Saatanalle vapaat kädet koetella Jobia. Job menetti kaikki kymmenen lastaan ja koko omaisuutensa, sen jälkeen hän itse sairastui ja tuli täyteen märkiviä paiseita. Job ei kuitenkaan luopunut uskostaan. Tämä veistos on Helsingin pitäjän kirkosta. Se on valmistettu Pohjois-Saksassa tai Pohjois-Puolassa 1500-luvun alussa.
H28092:30
