Antiikin rahoja

Tetrobol Massaliasta

Raha on lyöty Massalian kreikkalaisessa siirtokunnassa, eli nykyisessä Marseillessa. Sen etusivulla on Artemiksen pää sivuprofiilissa ja takasivulla on leijona sekä teksti ΜΑΣΣΑ.

Antiikin kreikkalaisen maantieteilijän ja historioitsijan Strabonin mukaan kaupungin perustaneet foinikialaiset olivat ennen lähtöään saaneet oraakkelilta ohjeen ottaa Efesoksen Artemiksen mukaansa oppaaksi matkalle. Perille päästyään he rakensivat Artemikselle temppelin ja jumalattaresta tuli kaupungin suojelija. Temppelistä tuli aikanaan yksi antiikin maailman tunnetuimmista Artemikselle omistetuista kulttipaikoista. Tämän yhteyden vuoksi Artemis on myös kaupungin rahoissa. Leijona puolestaan liittyy mahdollisesti Artemiksen rooliin metsästyksen ja villien eläinten jumalattaterna. Artemista on kuvattu mös taiteessa leijonien kanssa.

Hemidrakma Neapoliksesta

Neapoliksessa, nykyisessä Napolissa, lyöty raha, jonka etusivulla on eteenpäin katsova gorgoneion ja takasivulla Neapoliksen nymfin pää profiilissa.

Neapolis oli osa Magna Graeciaa, eli Suur-Kreikkaa, joka koostui Italian eteläisimmän rannikon kreikkalaisista siirtokunnista. Gorgoneion oli tyypillinen kreikkalainen suojeleva symboli, jota käytettiin rahojen lisäksi ovien edessä olevissa mosaiikeissa. Se on myös usein kuvattuna Athenen aigiksessa, joka Homeroksen mukaan kuului alun perin Zeukselle. Ylipäätään molemmat jumalat kuvattiin usein gorgoneion osana asuaan. Nymfi puolestaan on Neapoliksen henkilöitymä. Se ei ole jumala vaan edustaa Neapoliksen kaupunkia ihmishahmoisessa muodossa. Nymfin ympärillä ovat kirjaimet N E O, jotka viittaavat rahan lyöttämispaikkaan.

Tetrobol Olynthuksesta

Khalkidiken liiton lyöttämä raha Olynthuksesta. Sen etusivulla on seppeleellä kruunattu Apollonin pää sivuprofiilissa ja takasivulla on lyyra, jonka ympärillä on teksti XAΛKIΔEΩN viittauksena Khalkidiken liittoon. Kyseinen liitto syntyi useiden kaupunkivaltioiden erottua Deloksen meriliitosta Peloponnesolaissodan ensimmäisessä vaiheessa Ateenan noustua dominoivampaan rooliin liiton sisällä.

Khalkidiken liiton symboli oli Apollonin lyyra, minkä takia jumala on rahan etusivulla. Yhteisten rahojen lyöttämisen lisäksi Khalkidiken liiton toimintotavoista ja järjestäytymisestä tiedetään vain hyvin vähän. Nikiaan rauhan ehdoissa Sparta ja Ateena sopivat, että se tulisi hajottaa, mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut, luultavasti koska rauha ei ollut lopullinen.

Aleksanteri Suuren drakma Miletoksesta

Aleksanteri Suuren elinaikana Miletoksessa lyöty raha, jonka etusivulla on Herakles ja takasivulla Zeus. Aleksanterin elinaikana lyödyt rahat on usein vaikea erottaa niistä, joita hänen seuraajansa lyöttivät yAleksanterin kuoltua, pyrkiessään vahvistamaan asemaansa uusien kuningaskuntiensa hallitsijoina. Miletoksen sarja on yksi harvoista todennäköisesti Aleksanterin aikana lyödyistä rahoista.

Rahassa kuvatut hahmot ovat vahvasti sidoksissa Aleksanterin ympärille rakentuneeseen ja rakennettuun legendaan. Jo Aleksanterin valtakautena hänen sanottiin olevan Zeuksen poika. Myöhemmin Aleksanterin kuoltua uskomus levisi, ja esimerkiksi kreikkalainen elämänkertakirjailija Plutarkhos kirjoitti hänen jumalallisista juuristaan. Valloitettuaan Egyptin Aleksanterin uskotaan myös itse sanoneen Zeus-Ammonin olevan hänen isänsä. On mahdollista, että kyseessä oli tapa luoda paikallisiin uskomuksiin sopiva kuva uudesta hallitsijasta, sillä Egyptissä kuninkuus oli vahvasti liitoksissa jumaluuteen. Myöhemmin tällaista metodia käytti myös Ptolemaios, joka Aleksanterin kuoleman jälkeen nousi Egyptin kuninkaaksi. Toisaalta tarina Aleksanterin jumaluudesta oli tunnettu myös muualla Välimeren alueella, eivätkä jumalista polveutuvat kuninkaat olleet kreikkalaisillekaan vieras käsite. Herakles puolestaan oli tärkeä osa Argeadien hallitsijasuvun myyttistä historiaa, sillä he polveutuivat omien sanojensa mukaan Karanoksesta, joka oli Herakleen jälkeläinen. Lisäksi Aleksanteria itseään verrattiin antiikin aikaisissa lähteissä Heraklekseen. Yksi näistä samankaltaisuuksista oli myös se, että molempien isä oli Zeus, ainakin legendoissa.

Tetradrakma roomalaissuojeluksen alaisesta Amfipoliksesta Makedoniassa

Raha lyötiin Makedoniassa valtakunnan ollessa Rooman ”suojeluksessa” ennen kuin siitä tuli virallinen provinssi vuonna 146 eaa. Sen etusivulla on makedonialaiskilpi, jonka keskellä on Artemiksen pää sivuprofiilissa. Takasivulla on tammenlehtiseppeleen sisällä teksti MAKEΔONΩN ΠPΩTHΣ, joiden välissä on puinen nuija. Sana ΠPΩTHΣ viittaa roomalaisten suorittamaan aluejakoon, jossa Makedonia jaettiin neljään osaan Amfipoliksen ollessa järjestyksessä ensimmäinen. Artemis puolestaan oli tärkeä jumala makedonialaisten keskuudessa, sillä metsästys oli suosittu ajanviettotapa ja osa makedonialaista kulttuuria. Makedoniassa Artemis oli nuorten tyttöjen aikuisuuteen siirtymisen suojelijajumalatar, samalla tavalla kuin Herakles Kynagidas oli nuorille pojille.

Trihemioboli Thasoksesta

Raha on lyöty Thasoksen saarella. Sen etusivulla on parrakas satyyri polvistuneena, kädessään kantharos. Takasivulla on amfora, jonka molemmin puolin on kirjoitettu sana ΘAΣIΩN viitaten rahan lyöntipaikkaan.

Sekä satyyrit että kantharos ovat Dionysokseen liittyviä symboleja ja myös Thasoksella on paikkana myyttinen yhteys Dionysokseen. Esimerkiksi Aristofanesin mukaan Dionysoksen rakastaja Staphylus asui Thasoksella ja siksi Dionysos rakasti thasoslaista viiniä.

Tetradrakma Thasoksesta

Thasoksen saarella lyötetty raha. Etusivulla on Dionysoksen pää profiilissa ja takasivulla on Herakles sekä ympärillä sanat ΗΡΑΚΛΕΟΥΣ, ΘΑΣΙΩΝ ja ΣΩΤΗΡΟΣ. Reunassa on reikä.

Dionysoksen lisäksi Herakleen kultti oli vahva Thasoksella. Saaren pohjoispuolella oli suuri Herakleen temppeli ja rahan takasivu luultavasti viittaa tähän. ΣΩΤΗΡΟΣ saattaa viitata paikkaan nimeltä Sotiros Thasoksen saarella. Tässä rahassa näemme, miten pienemmilläkin saarilla palvottiin useita jumalia. Vaikka tietty jumala tai jumalatar olisikin ollut kaupungin erityinen suojelija tämä ei tarkoittanut, että hän oli ainoa jumala, jota palvottiin. Herakles oli ylipäätään suosittu sankari ja jumala antiikin Kreikan kaupunkivaltioissa. Helposti tunnistettavissa nuijastaan ja tässä tapauksessa tietenkin siitä, että hänet nimetään rahassa itsessään.

Lysimakhoksen drakma

Lysimakhoksen drakma, jonka etusivulla on Herakleen pää sivuprofiilissa ja takasivulla valtaistuimella istuva Zeus sekä oikeassa reunassa teksti ΣIMAXO, luultavasti osa sanaa ΛYΣIMAXOY. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten Aleksanterin seuraajat käyttivät hänen rahatyylejään kauan hänen kuolemansa jälkeen vahvistaakseen omia asemiaan uusissa kuningaskunnissaan. Tässä tapauksessa myös teksti kertoo kenen rahasta on kyse, mikä ei ole tyypillistä. Lysimakhos oli yksi Aleksanterin seitsemästä kenraalista, jotka jakoivat Aleksanterin kuoleman jälkeen tämän valtakunnan keskenään ja hänestä tuli Traakian kuningas. Kolikon etusivulla oleva leijonan etuosa on mahdollisesti viittaus legendoihin, joissa Lysimakhos taisteli paljain käsin leijonan kanssa ja voitti, tehden näin vaikutuksen Aleksanteriin.

Stateeri Thyrreiumista

Thyrreiumissa lyötetty stateeri, jonka etusivulla on parrattoman Akhelooksen pää profiilissa ja takasivulla on Apollon istumassa valtaistuimella. Takasivun oikeassa reunassa on sana ΘYPPHΩN.

Akheloos oli antiikin kreikkalainen Akheloos-joen jumala, jota palvottiin ympäri Kreikkaa eri kaupungeissa ja pidettiin jokien jumalista merkittävimpänä. Thyrreium ei ollut joen varrella, vaikka saari sijaitsikin lähellä sen laskupaikkaa, mikä osaltaan kertoo Akhelooksen kultin laajasta levinneisyydestä.

Apollon rahan takasivulla on viittaus Apollon Aktiokseen, jonka temppeli sijaitsi Amvrakikoslahden alueella Akarnanian maakunnassa, johon Thyrreium myös kuului. Lisänimi Aktios johtuu temppelin sijainnista Aktion nimisessä kaupungissa. Apollon oli kaupungin suojelijajumala ja maantieteilijä Strabonin mukaan siellä järjestettiin jumalalle omistetut kisat viiden vuoden välein.

Tämä raha on hyvä esimerkki rahoista, joita kaupungit, joilla ei ollut tunnettuja erityispiirteitä saattoivat lyöttää. Kaikki piirteet viittaavat enemmänkin maakuntaan, jossa saari sijaitsi, lukuun ottamatta kaupungin nimeä takasivulla.

Tetradrakma roomalaisaikaisesta Ateenasta

Ateenalainen raha, jonka etusivulla on Athenen profiili ja takasivulla on pöllön lisäksi kotka sekä teksti A KAΛΛIKPA ΘE EΠIΓENH ΣOΣANΔPOΣ, eli sen hetkisten arkonttien nimet (Kallikrates, Epigenes ja Sosandros). Rahan takasivun uusi tyyli voidaan ajoittaa roomalaisvalloituksen aikaan. Ateenalaiset rahat olivat pysyneet pitkään samanlaisina, mutta kuten makedonialaiset rahat kävivät läpi muutoksen Makedonian ollessa Rooman suojeluksen alaisena, myös ateenalaiset rahat muuttuivat roomalaisten vaikutusvallan kasvaessa Ateenassa.

Yksi muutoksista on takasivulle lisätty kotka. Sen voi tulkita eri tavoin. Kotka oli Zeuksen symboli, jonka kanssa hänet usein kuvattiin ympäri Kreikkaa niin rahoissa kuin muussakin taiteessa. Koska Zeus oli Athenen isä on mahdollista, että kotka on tässä tapauksessa viittaus tähän perheyhteyteen. Mutta kotka oli myös roomalaisen armeijan sotamerkki. On siis mahdollista, että kotkan lisääminen rahaan Ateenan roomalaisvalloituksen jälkeen symboloi roomalaisten läsnäoloa kaupungissa. Roomalaiset eivät kuitenkaan vaikuta puuttuneen Ateenan hallintojärjestelmään, vaikka se periaatteessa kuuluikin Rooman valtakuntaan, vaan luokittelivat sen vapaaksi kaupungiksi. Esimerkiksi arkonttien nimet ovat edelleen kreikkalaisia. Oli syy muutokseen mikä tahansa, ateenalaiset rahat muuttuivat samaan aikaan kun roomalaisista tuli vaikutusvaltaisempia Kreikan alueella.

Argoslainen tetradrakma

Tetradrakma Argokselta, jonka etusivulla on Heran kasvot profiilissa stephane päässään. Takasivulla on koira kahden delfiinin välissä.

Kreikkalaisessa mytologiassa Heran jättiläispalvelijan nimi oli Argos Panoptes. Lisäksi Argoksella sijaitsi suuri Heraion, joka oli yksi antiikin ajan merkittävimmistä Heralle omistetuista kulttipaikoista. Takasivulla oleva koira on mahdollisesti sanaleikki Homeroksen Odysseiaan liittyen. Tarinassa Odysseuksen koiran nimi oli Argos. Tämänkaltaiset sanaleikit kreikkalaisten kaupunkien rahoissa olivat yleisiä. On myös mahdollista, että Argoksella oli antiikin aikana joku yhteys koiriin tai susiin, mutta Heralla ei ole tiedettävää yhteyttä kumpaankaan eivätkä ne esiinny hänen kanssaan usein olevien symbolien joukossa.

Ateenan drakma

Drakma Ateenasta, jonka etusivulla on Athenen kypäräpäinen profiili ja takasivulla on pöllö syvennetyssä neliössä. Neliön vasemmassa yläkulmassa on oliivipuun oksa ja oikealla kirjaimet AΘE. Rahan etusivu on lyöty hieman vinoon.

Ateenalaisten rahat eroavat muiden kreikkalaisten kaupunkien rahoista. Yleensä kaupungit muuttivat lyöttämiensä rahojen tyyliä muutamien vuosikymmenien välein, mutta ateenalaiset rahat pysyivät samanlaisina 500-luvulta alkaen, huolimatta siitä, että niiden lyöttäminen alkoi Peisistratoksen aloittaman tyrannian aikana. Vaikka Ateena siirtyi demokraattiseen hallintomalliin tyrannian loputtua, rahojen tyyliä ei muutettu. Rahat pysyivät samanlaisina aina vuoteen 164 eaa. asti, kunnes roomalaisten vaikutusvalta Ateenassa ja muualla Kreikan niemimaalla kasvoi.

Athene oli Ateenan suojelusjumalatar. Myyttien mukaan kaupunki sai nimensä Athenen voitettua kilpailun Poseidonin kanssa siitä, kumpi sai olla kaupungin suojelija.

Athenen voiton takasi hänen ateenalaisille lahjaksi antamansa oliivipuu, joka öljyn ja hedelmien ansiosta osoittautui suosituimmaksi kuin Poseidonin maasta nostattama suolavesilähde. Tämän takia rahan takasivulla on kuvattuna oliivipuun oksa. Pöllö puolestaan on yksi Atheneen useimmin yhdistetyistä eläimistä. Huomionarvoista on myös Athenen kypärä, joka eroaa korinttilaisesta kypärästä selkeästi. Koska Korintti ja Ateena sotivat usein keskenään johtuen molempien merkittävästä asemasta Kreikan mantereella ja pyrkimyksestä nousta hegemoniseen asemaan, ei ole yllättävää, että kaupungit pyrkivät luomaan samasta jumalattaresta erilaiset versiot visuaalisesti.

Tetradrakma Pergamonista

Pergamonissa lyötetty tetradrakma. Sen etusivulla on käärme menossa cistaan ja takasivulla on kaksi yhteen kietoutunutta käärmettä, joista oikean puolimmaisen häntä on kiertynyt sauvan ympärille.

Cista on kori, jonka uskotaan olevan lähtöisin Egyptistä. Sitä käytettiin sekä käytännöllisiin ja uskonnollisiin tarkoituksiin. Kreikkalaisissa mysteerikulteissa, muun muassa Dionysokselle ja Demeterille omistetuissa, käärmeet ja cistat olivat tyypillistä kuvakieltä. Tässä tapauksessa käärmeet ovat luultavasti viittaus terveyden ja lääkinnän jumalaan Asklepeiokseen, jolle omistettu kulttipaikka Asklepeion sijaitsi Pergamonissa ja oli yksi antiikin maailman merkittävimmistä. Ihmiset saattoivat kulkea pitkiäkin matkoja päästäkseen sinne parannettaviksi.

Rhodoslainen drakma

Rhodoslaisen drakman etusivulla on kruunupäisen Helioksen profiili ja takasivulla on puhkeamassa oleva ruusu, jonka vasemmalla puolella on viinirypälekimppu ja kirjain P, oikealla on O, ja yläpuolella on sana MAHΣ.

Kyseinen drakma ei ole attikalaisen standardin mukainen drakma. Sen sijaan se on niin kutsuttu plinthorinen (plinthophoric) drakma, jonka paino oli hieman kevyempi. Tämä johtui Kaariassa noin 190 eaa. tehdystä rahajärjestelmän uudistuksesta, jonka seurauksena rahojen standardit painot muuttuivat. Sana plinthorinen tulee kreikankielisestä sanasta plinthos (πλίνθος), joka viittaa rahan takasivulla olevaan neliön muotoiseen syvennykseen.

Helios oli Rhodoksen suojelijajumala. Egyptiläisten epäonnistuttua saaren miehittämisessä 300-luvulla, Rodoksen kaupunkiin pystytettiin valtava Helioksen patsas, joka tunnettiin Rodoksen kolossina. Se oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä ja esimerkiksi maantieteilijä Strabon ja roomalainen kirjailija Plinius vanhempi kirjoittivat siitä teoksissaan. Saaren nimi puolestaan tuli antiikin kreikankielisestä sanasta ῥόδον (rhodón), joka tarkoittaa ruusua. Tämän takia takasivulla on ruusu.

Stateeri Korintista

Korinttilainen stateeri, jonka etusivulla on Pegasos. Takasivulla Athene päässään korinttilaiskypärä ja kypärän takana oikealla on Artemis kädessään soihtu.

Mielenkiintoista korinttilaisissa stateereissa on se, että niiden etusivulla on jumalan muotokuvan sijaan Pegasos. Tämä johtuu siitä, että Pegasoksen kesyttäneen Bellerofonin syntymäpaikka oli myyttien mukaan Korintti. Athenea palvottiin ympäri Kreikkaa, mutta tässä tapauksessa kyseessä voi olla myös viittaus juuri myyttiin Pegasoksen kesyttämisestä, sillä Athene auttoi Bellerofonia tämän urotyössä. Huomattavaa Athenen muotokuvassa on se, että hänellä on päässään korinttilaiskypärä, toisin kuin esimerkiksi ateenalaisissa rahoissa. Luultavasti tarkoituksena oli korostaa Athenen yhteyttä nimenomaan Korinttiin Ateenan sijasta. Myös Artemista palvottiin Korintissa ja siellä oli hänelle omistettu temppeli.

Pegasoksen alla oleva Ϙ symboli tarkoitti Korinttia, sillä kaupungin nimen alkuperäinen kirjoitusmuoto oli Ϙόρινθος. Foinikialaista alkuperää oleva koppa kirjain jäi käyttöön rahoissa, vaikka se hävisikin kreikkalasista aakkosista 400-lukuun mennessä.

Tetradrakma Seleukeiasta

Antiokhos II:n tetradrakma Seleukeiasta. Sen etusivulla on diadeemipäisen nuoren miehen profiili ja takasivulla on Apollon istumassa omfaloksen päällä, käsissään nuoli ja jousi. Takasivun oikeassa reunassa lukee BAΣIΛEΩΣ ja vasemmassa ANTIOXOY.

Antiokhos II Theos oli Seleukidien valtakunnan kuningas vuosina 261–246 eaa. Seleukidit olivat Aleksanteri Suuren kenraalin Seleukos I Nikatorin perustama hallitsijasuku, joka hallitsi eri osia Persiasta ja Syyriasta seuraavien vuosisatojen aikana. Suvun perustajasta kerrottiin samanlaisia legendoja kuin Aleksanteri Suuresta, mutta hänen jumalallinen isänsä oli Zeuksen sijaan Apollon. Myöhemmin Seleukidien suku katsoikin polveutuvansa jumalasta, minkä takia tämä on rahan takasivulla.

Omfalos, jolla Apollon istuu, oli maailmannapana pidetty pyhä kivi, joka sijaitsi Delfissä. Etusivulla oleva muotokuva on mahdollisesti Antiokhos II:n isästä Antiokhos I:stä, mutta tästä ei ole varmuutta.

Drakma Parthiasta

Parthialainen drakma, jonka etusivulla on vasemmalle katsova parrakas mies parthialainen kuninkaallinen päähine päässään. Pään yläpuolella kiertää Parthian kielellä kirjoitettu teksti, joka on kirjoitettu pahlavi kirjaimilla. Takasivulla on oikealle kääntynyt jousiampuja, jolla on kädessään jousi.

Parthialaiset rahat ovat siitä mielenkiintoisia, että vaikka ne osittain ottivat mallia kreikkalaisten kolikkojen tyyleistä, etupäässä hellenististen kuninkaiden, parthialaiset itse eivät olleet kreikkalaisia. Kuningas Mithridates I:stä saakka Parthia oli ollut lähemmin tekemisissä kreikkalaisten kanssa esimerkiksi kaupallisesti, mutta etupäässä rahat identifioituivat persialaisen symboliikan ja kuvakielen kanssa. Esimerkiksi tässä tapauksessa parthialaiset piirteet kuten kuninkaallinen päähine ja parthian kielen käyttö rahan teksteissä erottavat sen kreikkalaisista rahoista. Kuitenkin useissa rahoissa on myös pyrkimys luoda yhteys kreikkalaisiin. Joissain rahoissa on parthian kielisen tekstin sijaan kreikkalainen teksti ja jotkut hallitsijat lisäsivät kuninkaalliseen titteliinsä sanan philhellene (φιλέλλην), joka tarkoitti kirjaimellisesti kreikkalaisten ystävää. Se kuitenkin teki myös selväksi, että parthialaiset eivät olleet kreikkalaisia, vaikka olivatkin ystävällismielisiä näitä kohtaan ja esimerkiksi kreikan kielen käyttö oli yleistä Parthiassa. Tämän lisäksi parthialaisten käyttämä rahajärjestelmä perustui myös drakmoihin.

Tyyliltään lähes kaikki parthialaisten kuninkaiden rahat ovat täysin samanlaisia, lukuun ottamatta hienoisia muutoksia teksteissä. Tämän takia niiden ajoittaminen on lähes mahdotonta. Esimerkiksi tässä tapauksessa rahan lyöttäjä voisi olla kuka tahansa Mithridates II:sta Sinatrucces I:seen.

Sogdialainen kopio Euthydemus I:sen tetradrakmasta

Sogdialainen kopio Euthydemus I:sen tetradrakmasta. Rahan etusivulla on nuori mies diadeemi päässä, katse oikealle. Takasivulla on istuva alaston Herakles, kääntynyt vasemmalle ja pitelee oikeassa kädessään nuijaa. Ympärillä on sogdian kielinen teksti.

Euthydemus I oli Kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan hallitsija vuosien 230–195 eaa. välillä. Kuningaskunta polveutui Seleukidien kuningaskunnasta ja sai alkunsa Baktrian satraapin Diodotos I:sen vetäydyttyä liittoutumasta ja julistauduttua kuninkaaksi. Se oli hellenistisistä kuningaskunnista itäisin ja ulottui laajimmillaan Keski-Aasiaan saakka. Maantieteellisestä sijainnistaan huolimatta, Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta oli kreikkalainen ja sen hallitsijat olivat hellenistisiä kuninkaita, jotka puhuivat kreikkaa ja palvoivat kreikkalaisia jumalia.

Kun nämä seikat otetaan huomioon, on mielenkiintoista, että tämän rahan tekstejä ei ole kirjoitettu kreikaksi vaan luultavasti sogdian kielellä, jota kirjoitettiin syyrialaisilla ja manikealaisilla aakkosilla, jotka molemmat polveutuivat aramealaisista aakkosista. Euthydemus I:sen rahoista suuri osa on kreikankielisiä ja syitä joidenkin rahojen poikkeaville teksteille ei tiedetä. Yksi teoria on, että kyseessä on ”barbaarinen” kopio Euthydemuksen lyöttämistä tetradrakmoista. Toinen mahdollisuus on, että kyseessä oli sogdialainen versio Euthydemuksen rahoista, sillä Euthydemuksen uskotaan ennen kuninkuuttaan toimineen Sogdianan satraappina, mikä voisi selittää tämän toisen kielisen version hänen rahoistaan.

Läntisten satraappien ”drakma” Intiasta

Läntisten satraappien ”drakma” Intiasta, jonka etusivulla on kuninkaan profiili ja takasivulla on brahmi-kirjoituksella kirjoitetun tekstin sisällä joki, kolme kukkulaa, kuun sirppi ja aurinko.

Läntiset satraapit nousivat valtaan Länsi- ja Keski-Intiassa Kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan, indoskyyttien ja Intialais-kreikkalaisen kuningaskunnan jälkeen. He polveutuivat mahdollisesti indoskyyteistä, mutta tästä ei ole varmuutta. Valtakunta nousi vaikutusvaltaiseen asemaan vasta sen jälkeen, kun suurin osa hellenistisistä kuningaskunnista oli lakannut olemassa, mikä maantieteellisen etäisyyden lisäksi selittää eroa kuvakielessä.

Tyyliltään läntisten satraappien rahat ovat erilaisia kuin kokoelman muut rahat. Etusivulla oleva hallitsijan muotokuva on jäänne hellenististen kuninkaiden rahoissa olleista muotokuvista, mutta selkeästi tyyliltään omanlaisiaan. Takasivulla oleva tyylitelty maisema on puolestaan täysin erilainen kuin mikään kreikkalaisista rahoista löydettävä takasivu, kuten myös brahmin kirjoitus, joka maisemaa ympyröi. Läntisiä satraappeja edeltänyt Intialais-kreikkalainen kuningaskunta, joka syntyi kreikkalais-baktrialaisten tekemien valloitusten jälkeen, oli osaltaan vastuussa tyylien alkuperäisestä sekoittumisesta. Kreikkalainen kulttuuri ja kieli sekoittuivat alueiden omiin kieliin ja kulttuureihin. Läntiset satraapit, jotka nousivat valtaan näiden intialais-kreikkalaisten kuninkaiden jälkeen, seurasivat edeltäjiensä asettamaa kuvakieltä ja veivät sen vielä omaan suuntaansa. Tämä oli tapa luoda yhteys edeltäjiin, samalla tavalla kuin Aleksanteri Suuren seuraajat käyttivät hänen luomiaan rahatyylejä ominaan. Tässä rahassa on nähtävissä kreikkalaisuuden jäänteitä, mutta ne eivät todennäköisesti olleet yritys luoda yhteyttä olemassa oleviin kreikkalaisiin kuninkaisiin, joista jäljellä oli tässä vaiheessa vain muutama ja useimmat heistäkin olivat todellisuudessa jo Rooman vallan alla.

Juba II:sen ja Kleopatra Selenen denaari

Juba II:sen ja Kleopatra Selenen denaari, jonka etusivulla on diadeemipäisen nuoren miehen profiili ja teksti REX IVBA. Takasivulla on vasemmalla Isiksen kruunu ja oikealla sistrum. Alla on teksti BACIΛICC KΛEOΠTP.

Yksi harvoista rahoista, jonka tekijäksi nimetään nainen aviomiehensä ohella. Tämä oli luultavasti roomalaista vaikutusta, sillä sekä Juba että Kleopatra kasvoivat Roomassa. Juban isä Juba I oli Numidian kuningas, kunnes Julius Caesar valloitti hänen valtakuntansa ja Juba I teki itsemurhan. Hänen poikansa vietiin Roomaan ja hänestä tuli Julius Caesarin ja myöhemmin keisari Augustuksen kasvatti. Kleopatra Selene oli puolestaan Egyptin viimeisen Ptolemaiosten hallitsijasuvun faaraon Kleopatra VII:n ja Marcus Antoniuksen tytär. Kleopatra VII ja Marcus Antonius tekivät itsemurhan hävittyään sodan Augustusta vastaan. Juba II ja Kleopatra Selene naitettiin toisilleen, ja aikanaan Juba II:stä tehtiin Mauretanian kuningas Rooman vallan alaisena. Roomalaisissa rahoissa saatettiin käyttää puolisoiden nimiä tai muotokuvia, etenkin myöhemmin keisarillisena aikana, toisin kuin hellenistisissä kuningaskunnissa. Kreikkalaisissa rahoissa jumalatarten muotokuvat ovat tyypillisiä, mutta tavallisia kuolevaisia naisia niissä ei kuvattu.

Tämä raha on tavallaan jaettu pariskunnan kesken. Etusivulla on Juba II:sen mahdollinen muotokuva ja latinalaisilla aakkosilla kirjoitettu nimi, REX IVBA (kuningas Juba). Takasivulla olevat symbolit liittyivät Kleopatra Selenen perheen historiaan Egyptin hallitsijoina ja kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitettu nimi BACIΛICC KΛEOΠTP (kuningatar Kleopatra) viittaa hänen kreikkalaisiin juuriinsa.