Pokaali

Johan Wittfooth, Turku, 1734. Korkeus 18 cm.

Trumpettimaisesti ylöspäin levenevä pokaali- tai pikarimalli on yleinen koko 1700-luvun ajan. Eri tyylimuutokset näkyvät jalan koristelussa ja korkeudessa sekä suureunan koristelussa. Pokaalien sisäpuoli, suureuna ja jalkarengas on usein kullattu. Tämän pokaalin suureunassa on kookas, lyhyin viivoin pakotettu myöhäisbarokkikoristekuvio. Kuvion keskellä on omistajien nimikirjaimet, toisella puolella naisen nimikirjaimet A. E. D. (A… E…s Dotter) ja toisella puolella todennäköisesti miehen nimikirjaimet P. E. M.

Johan Wittfooth (toimi Turussa 1733–1752) aloitti oppipoikana Tukholmassa ja sai siellä kisällin pätevyyden. Mestarinäytteensä hän valmisti Turussa 1733. Wittfooth luopui ammatistaan 1752 muuttaakseen Ruotsiin ja liittyäkseen uskonnolliseen lahkoon. Nils Enberg sai vastuulleen Wittfoothin työhuoneen johtamisen. Myöhemmin Wittfooth palasi Turkuun, jossa hän omisti useita taloja.

1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa Ruotsissa annettiin useita määräyksiä hopea- ja kultaesineiden leimauksesta. Hopeaesineiden leimauksessa käytettyjen mestarileiman ja kaupunkileiman lisäksi metallipitoisuuden tarkistamista varten vuoltiin esineestä ohut metallisuikale, mistä syntyi varhaisissa hopeaesineissä nähtävä, tunnusomainen sahanterämäinen ns. oltermanninviiva. Oltermanninviiva määrättiin vuonna 1752 korvattavaksi kolmea kruunua esittävällä tarkastusleimalla. Mestari- ja kaupunkileiman lisäksi määrättiin käytettäväksi myös valmistusvuoden osoittavaa kirjainta.

Turussa vuosikirjainsarja aloitettiin vuonna 1734 A-kirjaimesta. Tämä Johan Wittfoothin valmistama pokaali on toistaiseksi ainoa tunnettu suomalainen hopeaesine, jossa vuosikirjain A.

Borg 1972 (1935), s. 67.