Tuonpuoleisen kymmenen kuningasta
Tuonpuoleisen kymmenen kuningasta (Shiwang diyu 十王地獄) on kiinalainen kuvataiteen teema, joka esiintyy pääasiassa maalauksina, mutta myös kolmiulotteisina hahmoina ja sommitelmina. Teema on tunnettu myös muualla Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Suomen kansallismuseon kokoelmassa on kiinalaisia maalauksia, jotka kuvaavat tätä aihepiiriä. Termi diyu on kirjaimellisesti käännettynä ”maan(alaiset) vankilat”.
Se, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen, on kirvoittanut monenlaisia näkemyksiä eri kulttuureissa. Kiinaan tuli buddhalaisuuden mukana ajatus, että kuoleman jälkeen ennen jälleensyntymistä kuolleen oli kuljettava eri oikeussalien läpi, joita hallitsevat kuninkaat (tuomarit) tutkivat kunkin elämän dokumentoivat asiakirjat. Näiden dokumenttien perusteella määräytyivät jälleensyntymisen eri polut: jumaluudet, puolijumalat, ihmiset, eläimet, nälkäiset sielut ja tuonpuoleisen asukit. Mutta ehkä erityisen kiinalaisena piirteenä voidaan pitää sitä, että byrokratian ulottumattomiin ei päässyt tuonpuoleisessakaan, vaan kuninkaiden hallitsema maailma oli heijastumaa elävien maailman hallinnollisista rakenteista.
Kymmenen kuninkaan sarja on yleisin, mutta siitä on monia muunnelmia varsinkin kirjallisuudessa ja niissä kuninkaiden ja oikeussalien lukumäärä vaihtelee. Buddhalaisuuden lisäksi taolaisuudella on omat variaationsa aiheesta ja aina ei ole mahdollista varmuudella päätellä, kumpaan traditioon kuuluvasta sarjasta on kyse, sillä niiden elementit sekoittuvat. Kymmenen kuninkaan sarjan mukaan kuollut kohtaa ensimmäisen kuninkaan seitsemän päivän kuluttua kuoleman jälkeen ja seuraavat kuusi aina seitsemän päivän väliajoin eli seitsemännen kuninkaan eteen astutaan, kun kuolemasta on kulunut 49 päivää. Sen jälkeen tahti hidastuu: kahdeksas kuningas kohdataan 100 päivän jälkeen, yhdeksäs kuoleman ensimmäisenä vuosipäivänä ja viimeinen kolmantena vuosipäivänä. Sieltä siirrytään uudelle jälleensyntymisen polulle.
Varhaisimmat aihepiiriin liittyvät maalaukset löytyvät Dunhuangin ja Yulinin luolatemppeleiden seiniltä. Dunhuangista on löytynyt myös kuvitettuja vaakarullakäsikirjoituksia, jotka kertovat kuolemanjälkeisestä matkasta Kymmenen kuninkaan hallitsemaan tuonpuoleiseen maailmaan. Uskomustraditioihin liittyvät maalaukset ovat useimmiten tuntemattomiksi jääneiden käsityöläisten maalaamia, vaikka taidehistoriankirjoitus kertoo meille kuuluisista maalareista, joiden kuvat Buddhasta, bodhisattvoista, taolaisista jumaluuksista ja muista näiden tyyppisistä aiheista koristivat temppeleitä. Esimerkiksi Zhang Tu (aktiivinen 907–922) oli aikanaan tunnettu maalauksistaan Kymmenestä kuninkaasta yhdessä bodhisattva Dizangin kanssa.
Maalaukset Suomen kansallismuseon kokoelmassa
Suomen kansallismuseon kokoelmissa on viisi kuvaa, jotka ovat kuuluneet Kymmenen kuninkaan sarjaan. Niiden lahjoittaja oli tanskalainen Sophus Black (1882–1960), joka asui Kiinassa 1902–1930 työnantajanaan Det Store Nordiske Telegraph-Selskab. Blackin vuoden 1932 lahjoitukseen kuuluu myös muutamia muita teoksia. Blackiä kiinnosti eniten Kiinan eri uskomusperinteisiin kuuluneet maalaukset ja materiaalinen kulttuuri, ja suurin osa hänen kokoelmastaan löytyy Tanskan Kansallismuseosta. Lahjoituksen yhteydessä annettujen tietojen mukaan maalaukset oli ostettu Beijingissä ja ne olisivat peräisin Ming-kauden (1368–1644) keisari Wanlin hallituskaudelta (1572–1620). Ajoitus on kuitenkin epävarma ja vaatii lisätutkimusta.
Suomen kansallismuseossa on myös muita aihepiiriin liittyviä kuvia, jotka ovat peräisin entisen Lähetysmuseon kokoelmista, mutta tämä teksti keskittyy em. viiteen maalaukseen. Näiden kuvien perussommitelma on kaksiosainen: yläosassa kuningas istuu tekemässä päätöksiä kuolleiden tulevasta kohtalosta ja alaosassa toimitetaan syntisille annettuja rangaistuksia. Tämän kuvarakenteen alkuperä on hämärän peitossa ja varhaisimmat tämäntyyppiset säilyneet maalaukset ovat peräisin 1200-luvulta. Suomen kansallismuseon kuvissa ei ole otsikkoa, joka kertoisi meille kuninkaan nimen ja numeron. Joistain maalaussarjoista se löytyy, mutta on säilynyt paljon maalauksia, joissa sitä ei ole. Koska aiheeseen liittyvä ikonografia ei ole vakiintunutta, on hyvin vaikea sanoa ilman otsikkoa, kuka kuninkaista on kyseessä.
Minna Törmä
Klikkaamalla kuvaa saat enemmän tietoa maalauksista ja niiden sisällöstä. Alempana on kuvasarjoja maalausten yksityiskohdista tarkempine tietoineen (osiot 1-3) sekä konservaattorin katsaus maalausten materiaaleihin (osio 4).
Osiot 1-3: Minna Törmä, taidehistorioitsija, FT
Osio 4: Tuija Toivanen, Suomen kansallismuseo, Kokoelma- ja konservointikeskus
Kuvat: Ilari Järvinen, Suomen kansallismuseo, Kokoelma- ja konservointikeskus
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
1 Oikeussalin henkilökunta ja sisustus
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
2 Rangaistukset ja niiden toimeenpanijat
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
3 Muita tarinoita ja yksityiskohtia
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
4 Teosten materiaaalit
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
