Vankitöitä vankilamuseon kokoelmista
Työvankeus on yksi varhaisimmista Suomessa käytetyistä rangaistusmuodoista. Ruotsin valtakunnassa pakkotyöhön tuomittiin muuntorangaistuksena jo 1500- ja 1600-luvulla, mutta työvankeus omana rangaistuksenaan yleistyi vasta seuraavina vuosisatoina. Venäjän keisarin päätöksestä Suomeen perustettiin vuodesta 1839 lähtien työ- ja ojennuslaitoksia pakkotyöhön tuomituille irtolaisille. Myöhemmin vuonna 1889 säädettiin kuritushuonerangaistus, joka oli voimassa vuoteen 1975. Hierarkkisiin luokkiin jaetut kuritushuonevangit suorittivat vankeusrangaistuksensa työnteolla.
Päivät työvankeudessa olivat rankkoja ja pitkiä. Vangit työskentelivät varhaisesta aamusta iltahämärään ja työtä tauottivat vain ruoka- ja rukoushetket. Vangit oli vapautettu työnteosta sunnuntaisin ja merkittävinä juhlapäivinä. Vangit saivat tehdystä työstä pienen korvauksen. Pakkotyön ja vankilakurin pyrkimyksenä oli muokata vangeista kunnon kansalaisia sekä kattaa vankeinhoidosta syntyneitä kuluja. 1860-luvulla vankien elämä monipuolistui vähitellen: vangin päivään kuului työnteon lisäksi pakollista ulkoilua ja liikuntaa sekä koulunkäyntiä.
Vankityöt ovat vaihdelleet pienistä käsitöistä suuriin rakennusprojekteihin. Vankityönä on valmistettu tarpeita vankilan omaan käyttöön sekä teollisesti tuotettuja myyntituotteita. Vankien eristäminen pieniin selleihin rajoitti työtoiminnan muotoja. Sellityönä valmistettiinkin pienikokoisia käsitöitä sekä liimattiin tulitikkuaskeja. Käsitöiden asema vankityössä on ollut merkittävä, sillä esimerkiksi vanginvartijoilta edellytettiin jonkin käsityötaidon hallintaa.
Vankityöt jakaantuivat miesten ja naisten työtehtäviin kuten aikalaisyhteiskunnassakin. Miesvangit tekivät raskaita maasto- ja kivenlouhintatöitä. Vankityönä on rakennettu linnoituksia, kanavia, rautateitä ja myöhemmin myös lentokenttiä. Miesvangit valmistivat myös erilaisia metallikäsitöitä sekä tekivät räätälin-, suutarin- ja puusepäntöitä. Turun Kuritushuoneella, Kakolassa valmistettiin 1800-luvulla esimerkiksi hautakiviä, kalastusvälineitä, koreja, lastenvaunuja, huonekaluja ja lintuhäkkejä.
Naisvankien tehtävänä oli kehrätä kasvikuiduista ja lampaanvillasta lankaa, josta kudottiin vankilassa erilaisia kankaita. Vankiloissa tehtiin käyttötekstiilejä ja pukuja sekä tehtiin korjaustöitä. Tekstiilitöitä valmistui vankiloihin, valtion toimijoille, tilauksesta yksityisille henkilöille sekä myytäväksi. Hämeenlinnan naisvankilassa muun muassa kudottiin kehrätystä langasta kankaita, nyplättiin pitsejä, kirjottiin ja valmistettiin nappeja. Työnohjaajien ja vankien käsityötaidot olivat useasti ensiluokkaisia, ja vankityönä valmistuikin laadukkaita sekä yksityiskohtaisia käsitöitä.
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
Peilirasia
Ehtoollisliina
Lapio
Paperipidike
Leikkihevonen
Villasukka
Rukki
Rekisterikilpi
Pöytä
Piirroskuva
Tuoli
Koristelautanen
Jakkara
Nuttu
Piirroskuva
Kirjoitusvälineteline
Piirroskuva
Peilirasia
Vankilassa valmistettiin käsitöitä myös luvattomasti esimerkiksi lahjaksi muurin ulkopuolella odottaville läheisille. Tämä peilirasia on vangin tekemä luvaton puhdetyö. Rasian sisäpuolella on koristeena kuva alastomasta kerubista.
Digitaalinen kokoelma
Ehtoollisliina
Vankityönä on valmistettu vankilan omiin tarpeisiin monenlaisia esineitä kuten kirkkotekstiilejä. Ehtoollisliinan on suunnitellut Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilan työnjohtaja Eine Kurki ja sen on valmistanut Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilan naisvangit. Kalkkiliina oli käytössä Hämeenlinnan lääninvankilan kirkossa, joka sijaitsi pohjoisosaston tiloissa 1957–1974. Liina on valmistettu ristikuvioisesta damastista. Koristeena keskellä on tähkäseppel-kuvio sekä Kristusmonogrammi. Liinan ulkoreunassa on hapsunauha ja vuori on punaista puuvillasamettia.
Digitaalinen kokoelma
Lapio
Lapio on ollut käytössä suolla ja turvetöissä Konnunsuon keskusvankilassa. Reiälliset lapiot kehitettiin suovankiloissa, joissa ympäröiviä soita muokattiin asuinalueiksi ja viljelysmaiksi. Lapio on valmistettu Rahkolan teostehtaassa todennäköisesti 1930- tai 1940-luvulla. Konnunsuon vankila perustettiin vuonna 1918 vankisiirtolaksi. Vankilatoiminta päättyi Konnunsuolla vuonna 2011.
Eri puolelle Suomea perustettiin vankisiirtoloita työtoiminnan monipuolistamiseksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Taustalla olivat sisällissodan jälkeen kasvaneet vankimäärät sekä pyrkimys uudistaa vankiloiden työtoimintaa vaarantamatta suomalaista yritystoimintaa. Vankisiirtoloissa työskenneltiin aluksi erityisesti maataloustöiden parissa, mutta yhteiskunnan muuttuessa työtoiminta teollistui 1970-luvulla. Vangit työskentelivät tehtaissa, sahoilla ja korjaamoilla sekä rakennus- ja kunnostustöissä eri puolilla Suomea.
Digitaalinen kokoelma
Paperipidike
Paperipidike on valmistettu sellityönä Turun kuritushuoneella viimeistään vuonna 1895, jolloin esine on siirretty vankeinhoitomiesten yhdistyksen perustamaan vankeinhoitomuseoon. Teline on tehty rautalangasta taivuttamalla. Paperipidikkeessä on pienet pyöreät jalat sekä pieni kädensija.
Digitaalinen kokoelma
Leikkihevonen
Leikkikalujen valmistus alkoi Turun kuritushuoneella, Kakolassa 1870–1880-lukujen vaihteessa. Pienet lelut olivat sopivan kokoisia tehtäväksi vankiselleissä, joihin vangit oli eristetty tuomion alkuvaiheessa suorittamaan rangaistustaan. Tämä 1870-luvun loppupuolella valmistettu puuhevonen seisoo pyörällisellä puualustalla. Häntä ja harja ovat aitoa tummanharmaata harjasta. Hevoselle on puettu nahkaiset päitset ja ohjakset.
Digitaalinen kokoelma
Villasukka
Harmaasta villalangasta neulotun lyhytvartisen sukan malli, joka on vuoden 1951 vankien pukeutumissäännöksen mukainen. Miesvangit käyttivät kyseisiä villasukkia talvisaikaan. Vangit neuloivat vankipukuun kuuluvia villasukkia iltaisin puhdetöinä. Vankila kustansi villasukkien materiaalit ja työstä sai pienen korvauksen.
Digitaalinen kokoelma
Rukki
Rukki on Hämeenlinnan naisvankilasta, viralliselta nimeltään Hämeenlinnan kuritushuone ja työvankila naisille. Rukki on todennäköisesti valmistettu 1840- tai 1850-luvulla ruotsalaisen mallin mukaan. Rukissa on kuontalonpitimenä tortti sekä rasvakuppi, johon kehrääjä on voinut kostuttaa eläinrasvaan sotkeentuneita käsiään. Rukki siirrettiin vuonna 1895 vankeinhoitomiesten yhdistyksen perustamaan vankeinhoitomuseon kokoelmaan.
Vankiloissa kehrättiin lankaa päivittäin valtavia määriä. Kehruu olikin naisvankien yleisin työtehtävä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Lankaa valmistettiin villasta, puuvillasta ja pellavasta vankilassa tapahtuvaa kankaankudontaan varten.
Digitaalinen kokoelma
Rekisterikilpi
Rekisterikilpien valmistaminen alkoi Helsingin keskusvankilassa, Sörkassa vuonna 1927. Nykyisinkin kaikki Suomen rekisterikilvet valmistetaan Sörkassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan rekisterikilpiä ja tasavallan presidentin erikoiskilpiä. Tämä rekisterikilpi on valmistettu luvattomasti vankilan kilpipajalla.
Digitaalinen kokoelma
Pöytä
Pöytä on valmistettu Turun kuritushuoneella, Kakolassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Pöytäkalustoon kuuluu lisäksi tuoli ja jakkara. Pöydässä on yksityiskohtaisesti koristeltu pöytälevy sekä sorvatut jalat. Pöytälevyn alapuolella on polttomerkintä "KAKOLA".
Digitaalinen kokoelma
Piirroskuva
Mies- ja naisvangit huolehtivat vankitöiden lisäksi vankilan ylläpitotehtävistä kuten tässä piirroskuvassa, jossa vangit pesevät pyykkiä jalallisissa pesusoikoissa. Vangeilla on päällään harmaa ja mustaraitainen vankipuku sekä barettimainen päähine. Kyseinen vankipuku oli käytössä vuoteen 1951. Vankilamuseon kokoelmassa on näitä postikortin kokoisia piirroskuvia 17 kappaletta. Kuvien aiheina on 1900-luvun alun vankilan työtoiminta hevostenhoidosta sellisänkyjen maalaamiseen. Piirroskuvat on mahdollisesti tehty Konnunsuon vankilassa. Osassa korteissa on tekijän signeeraus ”U. Willgrén” sekä valmistusvuosi 1924.
Digitaalinen kokoelma
Tuoli
Pöytäkalustoon kuuluva tuoli on valmistettu Turun kuritushuoneella, Kakolassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Pöytäkalustoon kuuluu lisäksi pöytä ja jakkara. Koristeellisessa puutuolissa on sorvaamalla muotoillut jalat, joita yhdistävät poikkipienat. Selustassa on kaareva yläreuna ja koristeleikkauksia. Istuimen reunat on profiloitu. Istuimen pohjassa on polttomerkintä "KAKOLA".
Digitaalinen kokoelma
Koristelautanen
Koristelautanen on valmistettu vankityönä Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilassa vuonna 1935.
Digitaalinen kokoelma
Jakkara
Pöytäkalustoon kuuluva jakkara on valmistettu Turun kuritushuoneella, Kakolassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Pöytäkalustoon kuuluu lisäksi pöytä ja tuoli. Koristeellisen puujakkaran istuimen pohjassa on polttomerkintä "KAKOLA" sekä puuhun painettu leima "KURITUSHUONE TURUSSA KAKOLA".
Digitaalinen kokoelma
Nuttu
Naisvangit valmistivat käyttötekstiilejä sekä pukuja vankiloille, armeijalle ja sairaaloille. Vauvan nuttu on mallikappale Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilan ompelimosta. Nuttu on valmistettu malliksi Kätilöopistolle tai äitiyspakkausta varten 1960- tai 1970-luvulla. Nutun etuosaan on ommeltu käsin kangaslappu, johon on mallin merkiksi kirjoitettu ”vauvan nuttu”.
Digitaalinen kokoelma
Piirroskuva
Vankilamuseon kokoelmassa on 17 postikortin kokoista piirroskuvaa. Kuvien aiheina on 1900-luvun alun vankilan työtoiminta hevostenhoidosta sellisänkyjen maalaamiseen. Tässä piirroskuvassa vanki leipoo reikäleipiä. Vangilla on päällään harmaan ja mustaraitaisen vankipuvun housut. Kyseinen vankipuku oli käytössä vuoteen 1951. Piirroskuvat on mahdollisesti tehty Konnunsuon vankilassa. Osassa korteissa on tekijän signeeraus ”U. Willgrén” sekä valmistusvuosi 1924.
Digitaalinen kokoelma
Kirjoitusvälineteline
Kirjoitusvälineteline on valmistettu vankityönä Turun pakkotyölaitoksessa vuonna 1919. Kuparipakotustyö on tehty Suomen vankeinhoitohallituksen Ylijohtajan virkahuoneeseen. Telineessä on puinen jalusta sekä päällä kolme kannellista kiinteää kupariastiaa kirjoitusvälineille.
Digitaalinen kokoelma
Piirroskuva
Miesvangit valmistivat vankityönä erilaisia puusepäntöitä. Vankien käsissä on rakentunut puisia huonekaluja ja käyttöesineitä kuten tuoleja, pöytiä, rukkeja, ompelurasioita ja paperiveitsiä. Piirroskuvassa vanki työskentelee höyläpenkin ääressä puusepänverstaalla. Vangilla on päällään harmaa ja mustaraitainen vankipuku sekä barettimainen päähine. Kyseinen vankipuku oli käytössä vuoteen 1951.
Vankilamuseon kokoelmassa on 17 postikortin kokoista piirroskuvaa. Kuvien aiheina on 1900-luvun alun vankilan työtoiminta hevostenhoidosta sellisänkyjen maalaamiseen. Akvarellityöt on mahdollisesti tehty Konnunsuon vankilassa. Osassa korteissa on tekijän signeeraus ”U. Willgrén” sekä valmistusvuosi 1924.