Testaa tietosi: Suomi Pariisin maailmannäyttelyissä 1889 ja 1900

Suomen vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyn standaarissa on Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Kuka käytti ensimmäisenä arvonimeä Suomen suuriruhtinas?

Minkä etenkin huonekaluista ja keramiikasta tunnetun, 1800–1900-lukujen vaihteessa toimineen tehtaan Suomen paviljonkiin sisustama huone herätti suurta huomiota Pariisin maailmannäyttelyssä 1900?

Kuvassa oleva Arabian keittokulho oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä. Sen kyljessä kuvattu Imatrankoski oli 1800-luvun jälkipuolelta lähtien yksi kuuluisimpia luonnonnähtävyyksiä Suomessa ja se tunnettiin myös ulkomailla. Mikä Suomen koski tunnettiin luonnonkauneudestaan ennen kuin Imatrankoskesta tuli matkailukohde?

Mikä kauneudestaan kuulu ja mm. Albert Edelfeltin ikuistama maisema on kuvattuna Thure Öbergin maalaamassa Arabian tehtaan lautasessa?

Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa 1900 esillä olleilla maalauksilla haluttiin esitellä mm. suomalaisten elinkeinoja ja sivistystä; tähän lautaseen on kuvattu tervavene. Myös luonnonmaisemat ja linnat olivat paljon kuvattuja aiheita. Mikä oli yksi todennäköinen syy esitellä runsaasti suomalaisia maisemia?

Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 esillä olleessa Arabian vadissa on kuvattuna yksi Suomen keskiaikaisista linnoista. Montako keskiaikaista linnaa (tai linnan rauniota) Suomessa oli vuonna 1900?

Mistä majolika on saanut nimensä?

Akseli Gallen-Kallela (tuolloin vielä Axel Gallén) maalasi Suomen paviljongin kupolin kattofreskot maailmannäyttelyssä 1900. Missä museossa säilytetään nykyisin kyseisten kattofreskojen alkuperäisiä luonnoksia?

Akseli Gallen-Kallela maalasi 1920-luvun lopussa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn paviljongissa olleista kattofreskoista toisinnot Suomen kansallismuseon kupolihalliin. Aiheina museon freskoissa ovat Sammon taonta, Sammon puolustus, Ilmarinen kyntää kyisen pellon ja Suuri hauki. Mikä näistä aiheista ei ollut kuvattuna Pariisin paviljongissa?

Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 järjestettiin runsaasti ohjeistapahtumia, joilla täydennettiin paviljongeissa esillä ollutta taidetta ja taidekäsityötä. Suomesta Pariisiin matkusti konsertoimaan Helsingin Filharmoonisen Seuran orkesteri (nykyisin Helsingin kaupunginorkesteri) – kuka toimi orkesterin kapellimestarina Pariisissa? Kuvassa on Filharmoonisen Seuran orkesteri harjoituksissa Palokunnantalossa Helsingissä ennen Euroopan kiertuettaan vuonna 1900.