Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset

Ruotsin vallan aikaan silloisen Inkerinmaan, nykyisen Pietarin seudulle asettunut suomalaisväestö kohtasi Stalinin Neuvostoliitossa etnisen puhdistuksen. Karkotukset, teloitukset ja vankileirit sekä suomen kielen ja luterilaisen uskonnon kieltäminen tyhjensivät lähes 140 000 inkerinsuomalaisen kylät ja tuhosivat niiden kulttuurin. Jatkosodan loppuvuosina yli 63 000 inkerinsuomalaista siirrettiin Suomeen sotatoimialueeksi joutuneelta Inkerinmaalta. Välirauhan jälkeen käynnistynyt paluu Neuvostoliittoon merkitsi karkotusten jatkumista. 1990-luvun alussa Mauno Koivisto antoi inkerinsuomalaisille mahdollisuuden tulla paluumuuttajina Suomeen. Yli 30 000 tarttui tilaisuuteen.

Sukupolvelta toiselle niukoin sanoin välitetyt kokemukset väkivallasta, pakenemisesta ja pelosta ovat tiivistyneet inkeriläisyyden ytimeen. Samalla etenkin nuorten tietoisuus yhteisönsä historiasta on ohentunut, sillä inkerinsuomalaisten vaiheet ovat unohtuneet historiankertomusten katveeseen niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Harva tietää, mitä inkerinsuomalaisille oikein tapahtui.

Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset -näyttelyssä (2020) eri-ikäisten inkerinsuomalaisten muotokuvat ja ajatukset menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta asettuvat vuoropuheluun Siperian karkotusten karuissa määränpäissä, vankileirimaisemissa ja Inkerinmaan tyhjentyneissä kylissä otettujen dokumentaaristen valokuvien kanssa. Arkistoissa ja perheiden kaappien kätköissä säilyneet esineet ja dokumentit materialisoivat kipeän historian tähän päivään. Tekijöiden omakohtainen ja dokumentaarinen ote peilaa inkerinsuomalaisten muistojen kerroksia inhimilliseen tarpeeseen tuntea historiansa ja tulla kuulluksi.

Inkeriläisnäyttelyn (2020) materiaalin avulla pääset tutustumaan inkeriläisten historiaan ja muistoihin.

Lataa tästä Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset -näyttelyvihko, joka sisältää näyttelyn kaikki tekstit.

Katso ja kuuntele näyttelyn käsikirjoittaja Lea Pakkasen virtuaaliopastus näyttelyyn.