86

Kansallismuseon pihapuisto

Kansallismuseon kaikille avoin pihapuisto on kesällä Kansallismuseon Kesäpiha. Kesäkahvila palvelee pitkälle kesäiltaan ja telttapaviljongissa voi järjestää vaikka omat juhlat.

Kansallismuseota ympäröi kaunis muurien suojaama puisto, joka on levollinen viheralue keskellä vilkasta Helsinkiä. Täällä kasvaa omenapuita, ikivanha jalava sekä historiallisia kasveja. Pihapuistossa kukoistavat myös kaupunkipuutarhureiden viljelmät.

Pohjoispäädyn osa on nimetty Matiaksenlehdoksi Helsingin yliopiston ensimmäisen suomen kielen professorin Matthias Castrenin (1813-1852) mukaan. Matiaksenlehdossa sijaitsee vanha Vaunuvaja-rakennus, jossa työskentelee tätä nykyä Museoviraston väkeä. Museokadun puoleisen portin pielessä on pieni Häkäläksi kutsuttu rakennus, jonka nimi on peräisin ajalta, jolloin rakennus oli konservointilaitos.

Pihapuistosta kuoriutuu kesäkaudelle Kesäpiha, jossa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia kuten puistojoogaa, vintage-tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Täällä on heitetty löylyä Sauna Dayn konttisaunoissa ja juhlittu sateenkaaren väreissä osana Helsinki Priden ohjelmaa. Tutustu täällä kesän tapahtumiin.

Tervetuloa Kansallismuseon Kesäpihalle viihtymään, leikkimään, lukemaan kirjaa, pelaamaan tai vain istahtamaan omenapuiden varjoon!

Kesäkahvila suljettu tältä vuodelta

Kiitos kaikille asiakkaille tästä kesästä. Kansallismuseon pihapuiston Kesäkahvila on sulkenut ovensa syyskuun alusta lähtien.

Vuokraa telttapaviljonki tai koko Kesäpiha omaan käyttöösi

Oletko suunnittelemassa puutarhajuhlia tai pientä kokoontumista ystävien tai perheen kesken? Vuokraamme telttapaviljonkia kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Tai etsitkö sopivaa paikkaa ulkotapahtumallesi tai häillesi? Vuokraamme Kansallismuseon koko Kesäpihaa juhlien ja tapahtumien järjestämistä varten. Lue lisää kesäjuhlien järjestämisestä ja tutustu hintoihimme. Tässä yksi kesäinen tarjoiluvaihtoehto, jota museoravintolamme tarjoaa erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Tilaa tarjoilut ennakkoon: museoravintolat@kanresta.fi.

Kesäinen kahvipöytäkattaus
14,90€/hlö
Herkullista suolaista piirakkaa (maku sovittavissa)
Värikkäitä macaronseja
Päivän pehmeää pullaa ja suussa sulavia pikkuleipiä
Kauden maistuvia hedelmiä/marjoja
Raikasta mehua
Kaffa Roasteryn kahvia ja Clipperin luomuteetä

73

Historialliset viljelmät ja audio-opastukset

Pihapuistosta löytyy hyötypuutarhoja ja perinnekasvipenkkejä. Nyt hyötypuutarhoihin voi perehtyä audio-opastuksin. Lue hyötypuutarhojen kylteistä QR-koodi puhelimellasi ja kuule kiehtovat tarinat paikan päällä!

Esihistoriallisella ajalla Suomessa on hyödynnetty luonnonkasveja, mutta myös viljelty monia nykyisinkin tunnettuja hyötykasveja kuten tattaria, ohraa, härkäpapua ja hamppua. Varhaisimmat merkit hyötykasvien viljelystä Suomessa ovat kivikaudelta 6000 vuoden takaa.

Keskiajalla käytettyjä kasveja on selvitetty paitsi arkeologisin menetelmin, myös kirjallisista lähteistä. Varhaisimmat maininnat hyödynnetyistä kasveista löytyvät 1400-luvulle ajoitetusta Naantalin luostarin yrttikirjasta sekä Mikael Agricolan rukouskirjan kalenteriosasta vuodelta 1544, jossa on kirjattu käyttöohjeita monille yrtti- ja lääkekasveille, mm. salvialle, fenkolille ja koiruoholle.

1600-luvulta alkaen Suomessa hyödynnetyistä kasveista löytyy tietoa jo useammasta luettelosta ja opaskirjasta. Esimerkiksi nauriin ja kaalin risteytyksenä Suomessa kehittynyt lanttu mainitaan ensimmäisen kerran kasviluettelossa 1600-luvulla.

1700-luvulla ylempienkin yhteiskuntaluokkien puutarhat olivat pitkälti hyötypuutarhoja, vaikka estetiikka olikin tärkeää niitä suunniteltaessa. Peruna ja portulakka ovatkin kauniita hyötykasveja. Varsinaiset kauneuden vuoksi istutetut kukkapenkit yleistyivät vasta 1800-luvulla. 1900-luvun alun jugendin puutarhatyyliin kuuluivat isot ja näyttävät kasvit kuten unikot, iirikset ja ruusut. Perinteinen valkoinen juhannusruusu tunnetaan maailmalla nimellä Finnish White Rose.

Perinteisillä kasveilla on kulttuurihistoriallista merkitystä, mutta niiden geneettinen monimuotoisuus on myös voimavara, jonka avulla viljelyä voidaan sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin.

Paljasjyväisen ohran jäänteitä on kivikautisissa löydöissä. Kaskiviljelylaatikossa kasvava ruis on Ruotsin metsäsuomalaisten perinteistä kantaa. Metsäsuomalaisiksi kutsutaan Ruotsiin ja Norjaan 1500- ja 1600-luvuilla muuttaneita suomalaisia, jotka saivat elantonsa kaskenpoltosta.

1800-luvulla kasvatetut tarhadaaliat olivat usein nykyistä korkeampia ja näyttävämpiä. Museon kasvimaalle saatiin lahjoituksena yli satavuotiaista juurakoista kasvatetut daaliat.

Img 71322

Kaupunkiviljelmät tuottavat satoa

Kansallismuseo tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa. Yhteistyön hedelmiä kerätään liki kirjaimellisesti pihapuiston laatikkoviljelmillä. Persoonallisesti nimetyissä pikkupuutarhoissa kasvavat kaupunkilaisten vihannekset ja kukat.