Kuva Soile Tirilä, Museovirasto.

Arktisen henki

3.3.-31.12.2017
Kansallismuseo, pop up -lounge

Näyttely heijastaa arktisten alkuperäiskansojen kulttuurien ja elämänolojen jatkuvuutta ja muutosta. Esillä on dokumentaristi Markku Lehmuskallion 1980- ja 1990-luvuilla hankkima kokoelma arktisia kansoja edustavien nykytaiteilijoiden teoksia, jotka käsittelevät ja kommentoivat sekä perinteisiä että moderneja aiheita, sekä esineistöä Kulttuurien museon vanhoista maailmankuuluista Alaska-kokoelmista. Mukana on myös valokuvataiteilija Jorma Purasen teos.

ARKTISEN HENKI johdattelee kiinnostumaan isoista kysymyksistä, luonnon ja elinolosuhteiden muuttumisesta arktisella alueella. Ennen ulkopuolista vaikutusta pohjoisten kansojen elämä perustui selviytymiseen karun ympäristön ehdoilla ja luonto rytmitti ihmisen elämää tuhansia vuosia.

Arktisen alueen luonnonvaroihin alkoi kohdistua ulkopuolista mielenkiintoa etenkin 1800-luvulta eteenpäin. Turkiseläinten ja merinisäkkäiden kaupallinen pyynti sekä metsä- ja energiateollisuus kytkivät pohjoiset alueet maailmantalouteen – usein alkuperäiskansojen oikeuksien kustannuksella. Ulkopuolinen vaikutus on vauhdittanut pohjoisten kansojen elämäntapojen ja kulttuurin muutosta, ja nyt ilmaston lämpeneminen muuttaa myös ympäristöä nopeasti.

Muutos ja jatkuvuus ovat selvästi nähtävissä näyttelyesineistön kautta. Ympäristön ja elinkeinojen muutokset näkyvät esimerkiksi siinä, että monet perinteiset pyyntieläimet, joita osa teoksista esittää, ovat nykyisin uhanalaisia. Jääkarhusta on tullut arktisen ilmastonmuutoksen symboli, sillä jääpeitteen raju vähentyminen vaikuttaa suoraan sen elinmahdollisuuksiin. Perinteistä käsityötaitoa on alettu elvyttää mm. Alaskassa, mutta ennen käytettyjä materiaaleja, kuten mursunsuolta, ei ole enää saatavilla.

Kun Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa alkaa toukokuussa 2017, Kulttuurien museo haluaa kiinnittää huomiota arktisella alueella tapahtumassa olevaan suureen muutokseen. Paitsi alueen kansoille ja luonnolle, jäätiköiden ja ikiroudan sulamisella on suuri vaikutus koko maapallolle.

Näyttely on esillä Kansallismuseon pop up -näyttelytilassa, jonne on vapaa pääsy. Näyttelyn on käsikirjoittanut Pilvi Vainonen ja visuaalisen ilmeen on suunnitellut arkkitehti Jouni Kaipia.