Öinen maisema Pyhtään kirkolta - J. A. Liljedal 1856

Kuukauden esine - Heinäkuu 2010

J. A. Liljedal on signeerannut vuonna 1856 oheisen Pyhtään kirkkoa esittävän öljymaalauksen. Dramaattinen, kelmeän kuun loisteessa aavemaisena hahmottuva maisema on lähes surrealistinen vaahtopäisenä kuohuvine jokineen ja hieman oudosti kuvattuine kirkkoineen ja tapuleineen.

Teos ei kuitenkaan ole fantasiaa tai maalattu luonnosta, vaan Finland framstäldt i teckningar -teoksessa olevan, Johan Knutsonin piirrokseen perustuvan litografian mukaan. Kivipiirros ei anna olettaa mitään yhtä synkkää kuin mihin Liljedal on tulkinnassaan intoutunut, Knutsonin kuvaa voi päinvastoin luonnehtia idylliseksi. Liljedal ei selvästikään ollut koulutettu taiteilija, vaan ehkä pikemminkin itseoppinut puoliammattilainen.

Vuosina 1845-1852 ilmestynyt Finland framstäldt i teckningar oli ensimmäinen kuvateos, joka esitteli monipuolisesti Suomen historiallisia rakennuksia, kartanoita, taistelupaikkoja ja erityisesti luonnonmaisemia ja kaupunkinäkymiä yksissä ja samoissa kansissa. Tekstin kirjaan kirjoitti Zachris Topelius, ja siitä muotoutui sekä monipuolinen katsaus maan historiaan että kuvaus Suomen luonnosta. Kirjan idea ja esikuvat saatiin Ruotsissa 1800-luvun alkupuoliskolla ilmestyneistä kuvateoksista. Sen vanavedessä seurasi mm. En resa i Finland (1872-1873), sekin Topeliuksen kirjoittama.

Finland framstäldt i teckningar -teoksen 120 kuvaa piirrettiin puhtaaksi ja painettiin Dresdenissä. Kuvittajat olivat puoliammattilaiseksi luonnehdittavia taiteilijoita. Kirjaan eniten kuvia piirtäneistä taiteilijoista piirustuksenopettaja Johan Knutson oli opiskellut taidetta yksityisesti, lakimies P. A. Kruskopf työskenteli venäläisen sotaväen esikunnassa kääntäjänä ja Helsingin yliopiston piirustuksenopettajana (ja julkaisi 1836-1837 vihkoina kuivasarjan Finska vyer, tecknade efter naturen), everstiluutnantti Lennart Forstén toimi Tie- ja vesirakennushallituksen yli-insinöörinä. Ammattimaisin tai ainakin lahjakkain kuvittajista oli Magnus von Wright.

Turun maakuntamuseossa on Turun linnaa Kakolanmäeltä nähtynä esittävä, valokuvaajan ja graafikon J. J. Reinbergin kivipiirroksen mukaan tehty öljymaalaus. Se on selvästi Liljedalin työtä: kattojen särmien ja rakennusten nurkkien maalaustapa on sama kuin Pyhtään kirkossa, erityisesti tapulissa. Turkulainen Reinberg on tehnyt samasta aiheesta öljymaalauksen vuonna 1852, joten kivipiirros lienee samalta vuosikymmeneltä - joka tapauksessa ajoitus sopii yhteen Pyhtään kirkkoa esittävän maalauksen kanssa.

Muita todennäköisesti Liljedalin Finland framstäldt i teckningar -teoksen mukaan tekemiä maalauksia on Suomen kansallismuseossa oleva, Lepaan kartanoa (Stjernsund) Tyrvännöllä esittävä, signeeraamaton öljymaalaus Magnus von Wrightin mukaan. Maisema ei ole yhtä synkkä kuin Pyhtään kirkolla, sitä voisi jopa sanoa aurinkoiseksi, ja erityisesti runsaiden lehvästöjen käsittelyssä on samankaltaisuutta Liljedalin tyylin kanssa. Huutokaupassa vuonna 1994 oli saman teoksen litografian mukaan tehty, Vaasaa pohjoisesta nähtynä esittävä öljymaalaus, sekin mahdollisesti Liljedalin työtä.

1800-luvun puolivälissä Düsseldorfin koulun vaikutus ja uudenlainen maisemanäkemys levisivät vähitellen suomalaiseen maisemamaalaukseen. On siksi mielenkiintoista, että Liljedal on tehnyt Finland framstäldt i teckningar -teoksen mukaan maalauksia melko tuoreeltaan kirjan ilmestyttyä. Liljedalin ohella muutkin (usein tuntemattomaksi jääneet) taiteilijat ovat käyttäneet saman kirjan kuvia maalaustensa malleina. Tästä hyvä esimerkki on Kansallismuseossa oleva Fagervikin kartanoa esittävä öljymaalaus 1800-luvun puolivälistä. Arvatenkin nämä teokset tarjosivat edullisen vaihtoehdon Holmbergin ja Liljelundin kaltaisten taiteilijoiden maalauksille. Kirjan suosiosta kertoo sekin, että sen kuvia kehystettiin seinälle ja jäljennettiin myös piirroksina.

Jouni Kuurne

J. A. Liljedal: Öinen maisema Pyhtään kirkolta