Morsiusharava vuodelta 1850 Ahvenanmaan Kumlingesta. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto.

Morsiusharava Ahvenanmaalta

Kuukauden esine - Heinäkuu 2018

Kotieläinten tärkein rehu talvikaudella oli luonnonniityiltä saatu heinä. Heinä leikattiin ja koottiin heinäkuussa joko Hermannin (12.7.) tai Margareetan (Marketta) päivän (keskiajalla 13.7., nykyään 20.7.) ja Olavin (29.7.) tai ja Laurin päivän (10. 8.) välisenä aikana. Heinänteko oli juhlava tapahtuma jolloin puettiin puhtaat vaatteet päälle ja lähdettiin niitylle koko talon väen voimin. Heinänteko saatettiin aloittaa viinaryypyllä, madontapporyypyllä. Tapa oli lähtöisin 300-luvulla eläneeseen Margareta-pyhimykseen liittyvästä legendasta, jossa lohikäärme eli ”mato” ahdisteli neitoa. Kirkkotaiteessa Margareeta esitetään useimmiten polkemassa jalkoihinsa legendan lohikäärmettä ja kädessään joko ristisauva tai miekka.

 Niittäminen aloitettiin varhain aamulla kun heinä oli vielä aamukasteen jäljeltä pehmeää. Heinä leikattiin viikatteella ja se oli perinteisesti miesten työtä. Viikatemiesten jäljessä kulkivat naiset ja lapset jotka haravoivat heinän kasoiksi joita käänneltiin päivittäin kuivumisen helpottamiseksi.

 Haravan tekninen rakenne oli hyvin yksinkertainen. Parin metrin mittainen, yleensä sileäpintaisesta haapapuusta tehty suora varsi kiinnitettiin lavassa olevaan reikään tappiliitoksella. Kestävin lapa tehtiin koivusta ja siihen kiinnittyvät haravan piikit tehtiin sitkeäksi tiedetystä tuomesta tai pihlajasta. Haravan eri osat voitiin koristella maalilla ja taidokkailla puuleikkauksilla. Erityisesti Ahvenanmaalla tehdyt sirotekoiset kihlajaisten yhteydessä annetut morsiusharavat ovat kansanomaisen käsityötaidon mestariteoksia. Tämän kertainen kuukauden esine on Ahvenanmaan Kumlingesta, talollisenpoika Henrik Gustaf Englundin (1826-1906) morsiamelleen Lovisa Perssonille (1820-1887) tekemä koristeellinen morsiusharava (D876) vuodelta 1850.  Vuonna 1908 Kansallismuseon kokoelmiin tulleen esineen pituus on 193 cm ja terän leveys 64 cm.

Risto Hakomäki

Video:

Hämeenkyrön heinänteko (1936)

D876 A
2969 718
Heinäntekoa 1900-luvun alussa. Kuvaaja: V. Jääskeläinen. Kuva: Museovirasto.
2364 3
Pohjalaistyttö haravoi heinää. Akvarelli, maalannut C.P. Elfström (1774-1839) 1800-luvun alussa. Kuva: Museovirasto.