K'iché-mayojen juhlapusero (VK6180:47) Nahualásta Sololán departementista. Kuva: Ritva Bäckman, Museovirasto, 1996.

Naisen huipil Guatemalasta

Kuukauden esine - Tammikuu 2018

Kulttuurien museon etnografisissa kokoelmissa on satoja nykyisten mayaintiaanien tekstiilejä, joista 66 on 1960–90-luvuilla tehtyjä huipileja Guatemalasta. Huipil on nelikulmainen tai suorakaiteen muotoinen kahdesta tai useammasta yhteen ommellusta kankaanleveydestä olkapäältä taittamalla aikaansaatu pusero, jossa on pääntie keskellä, muttei välttämättä sivusaumoja. Kangas kudotaan yleensä vyötäröpuilla eikä poljinkangaspuilla, joiden tuotteita mayat eivät pidä käsin tehtyinä. Alun perin pitkätkin huipilit riippuivat tunikamaisesti hameen päällä, mutta eurooppalaisilta omaksuttiin tapa työntää helma hameen vyötärön sisään. Mayanaisten puku on säilyttänyt alkuperäisyytensä miesten pukua paremmin ja puseroiden kuvioinnilla ja värityksellä on näihin asti ollut yhteys vanhaan mayakulttuuriin ja sen symboliikkaan. Niiden perusteella puserot on voitu liittää tiettyyn mayaryhmään ja tunnistaa tietyn kylän vaatteiksi. Guatemalan väestöstä 40 % puhuu edelleen jotain 21 eri mayakielestä, vaikka mayasivilisaation klassinen kausi päättyi jo 900-luvulla jaa.

K'iché-mayojen juhlapusero on yhdistetty kolmesta kankaanleveydestä, sivut on ommeltu käsin ja kangas on kuvioitu lisäkuteella pujottaen pääasiassa vaaleanpunaisella raionlangalla. Keskipaneelin kuvioaiheena kaula-aukon alapuolella on kaksipäinen kotka, jonka vartalossa on erivärisiä puuvillalangalla tehtyjä vinoneliöitä. Kotkan alapuolella on siksak-raita. Sivupaneeleissa on myös lintuja ja geometrisiä aiheita, molemmin puolin kaksi suurta kaulansa taivuttanutta riikinkukkoa ja niiden takana pienempi lintu.

Kutomalla saadaan luontevasti aikaan geometrista ornamentiikkaa. Vinoneliöaihe juontaa vanhan mayataiteen seinämaalauksissa, kivireliefeissä ja keramiikassa esiintyviin ylhäisön ja papiston vaatetuksen kuvioihin. Sen on tulkittu symboloivan universumia. Horisontaalinen siksak-raita taas esittää sulkakäärmettä, Väli-Amerikan mayojen ja asteekkien muinaista hedelmällisyyden ja tuulen jumaluutta. Espanjalaiset valloittajat eivät ilmeisesti tunnistaneet geometrisia kuvioita mayamytologiaan kuuluviksi, koska niiden käyttöä ei kielletty.

Yleisimpiä esittäviä kuvioaiheita mayatekstiileissä ovat linnut profiilikuvina. Esimerkiksi kanalinnut ja kotka, josta kerrotaan k'iché-mayojen pyhässä kirjassa, Popol Vuhissa, liittyvät mayojen alkumyytteihin. Kaksoiskotka-aiheen alkuperästä ei olla yksimielisiä, mutta jo heettiläisten tiedetään käyttäneen sitä kuninkaallisena tunnuksena. Euroopassa kuvio tunnetaan valtiollisena vaakunaeläimenä (mm. Espanjan kuningas Kaarle I, Latinalaisessa Amerikassa Carlos V), mutta aiheella on myös esihispaaniset juuret ja vanha mayanimi sekä k'iché- että kaqchikel-mayojen kielissä. Tämäkin mayojen vanha kuvioaihe siis säilyi eikä ollut uhka espanjalaisvalloittajille, jotka pitivät sitä Euroopasta omaksuttuna kuviona.

Kullakin mayayhteisöllä on ollut omat muista erottuvat kuviomallinsa, mutta vähitellen vanhat symbolit ovat menettäneet merkitystään. Globalisaatio on tuonut ulkopuolisia vaikutteita myös syrjäisiin Guatemalan kyliin. Toisaalta matkailijoiden tulo on johtanut vanhojen kuviomallien ja tyylien elpymiseen ja arvostamiseen, koska ”antiikki” on myynyt paremmin. Turistimarkkinoita on kuitenkin tyydytetty myös halvoista materiaaleista tehdyillä ja vähemmän työtä vaativilla käsitöillä. Lainausta ja vaihtoa tapahtuu yhä enemmän niin väreissä, malleissa kuin tekniikoissakin. Myös tekstiilisuunnittelulla ja kutojan omalla maulla on nykyään merkitystä. Vaikka Guatemalan tekstiiliperinne muuttuu ja uusia hybridivaatteita kehittyy, ne ilmaisevat edelleen mayaidentiteettiä.

Heli Lahdentausta

Kirjallisuus:

The Maya Textile Tradition 1997. Margot Blum Schevill (ed.). Harry N. Adams, New York.

Osborne de Jongh Lilly 1965. Indian Crafts of Guatemala and El Salvador. University of Oklahoma Press, Norman.

Popol Vuh 1995. Alkuteos El Popol Vuh – Antigua historia del quiché. Ulla Ranta ja Helinä Karttunen (suom.). Like, Helsinki.

Schevill Margot Blum 1989. Evolution in Textile Design from the Highlands of Guatemala. Lowie Museum of Anthropology, University of California, Berkeley.

Sperlich Norbert – Elizabeth Sperlich 1980. Guatemalan Backstrap Weaving. University of Oklahoma Press, Norman.

Huipil
K'iché-mayojen juhlapusero (VK6180:47) Nahualásta Sololán departementista. Kuva Ritva Bäckman, Museovirasto, 1996.
Vkk589 10
Mayatyttöjä Tecpánissa Chimaltenangossa, joka on kaqchikel-mayojen aluetta. Kuva S. Carter, 1989.