Ylioppilaskunnan lippu

Kuukauden esine - Toukokuu 2019

Toukokuussa 171 vuotta sitten Floran päivänä 13.5.1848 järjestettiin Helsingin Toukolassa, Kumtähden kentällä ylioppilaiden juhla, jota on pidetty jopa Suomen syntymähetkenä. Kyseisessä juhlassa esitettiin ensimmäisen kerran J. L. Runebergin kirjoittama ja Fredrik Paciuksen säveltämä Vårt Land eli Maamme-laulu ja Fredrik Cygnaeus piti innostavan puheen "Suomen nimelle". Juhlassa liehui myös leijonalippu, joka on säilynyt tallessa Kansallismuseon kokoelmissa.

Vielä 1800-luvun alussa ylioppilaat juhlivat kevään tuloa toukokuun ensimmäisenä päivänä. Vähitellen juhlinta siirtyi hieman lämpimämpään ajankohtaan toukokuun puoliväliin. Yliopiston muutettua Helsinkiin vuonna 1828, vakiintui juhlapaikaksi Sörnäinen, joka tuolloin sijaitsi kaukana kaupungin keskustasta luonnon helmassa. Tiettävästi ylioppilaat joivat juhlissaan kevään kunniaksi jopa satoja kannullisia punssia ja muita juomia. Juhlan päivämäärässä oli aluksi pientä vaihtelua, mutta vuonna 1840 toukokuun 13. päivä eli Floran päivä, nimettiin virallisesti ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi.

Vuoden 1848 kevätjuhla poikkesi kuitenkin aikaisemmasta kevään juhlinnasta. Vuosi oli alkanut Euroopassa levottomissa merkeissä, kun helmikuussa 1848 puhkesi yleiseurooppalainen vallankumous ja kumousaalto saavutti nopeasti Saksan ja pian myös Ruotsin. Levottomuuksien pelättiin leviävän myös autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan ja erityisesti valtiovallan puolelta epäilykset kohdistuivat ylioppilaisiin. Tässä tilanteessa Pohjalaisten osakuntien kuraattori Fredrik Cygnaeus suunnitteli koko ylioppilaskunnan suuren kevätjuhlan, jonka kulun hän näyttää suunnitelleen hyvinkin tarkkaan yliopiston sijaiskanslerin, kenraali Johan Mauritz Nordenstamin kanssa.

Tuloksena oli Flora-juhla, jossa Suomen ylioppilaat kuraattoriensa johdolla ilmaisivat selkeästi luottamuksensa keisari Nikolai I:stä, kansleriaan ja sijaiskansleriaan, senaattia ja yliopiston johtoa kohtaan. Samalla ylioppilaat saivat tilaisuuden osoittaa isänmaallisuuttaan ja omaksua Runebergin 1846 kirjoittaman Vårt Landin omaksi ja Suomen kansallislauluksi. Suomen ylioppilaiden kansallismielisen mielenilmauksen keisarille uskollinen sävy vakuutti hallitsijan Suomen poliittisesta rauhallisuudesta, eikä mihinkään erityistoimiin ollut tarpeen ryhtyä.

Juhlassa mukana olleen lipun teetti Ylioppilaskunta. Silkkiseen lippuun on maalattu suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna laakeri- ja tammenlehväseppeleen keskelle. Vaakunan maalasi silkille tri F.J. von Becker, taidemaalari Adolf von Beckerin veli. Ylioppilaat olisivat halunneet kuljettaa lippua halki kaupungin, mutta tähän ei saatu viranomaisilta lupaa. Tuolloin lippujen kantamista kaduilla pidettiin valtiovallan ja erityisesti sotaväen yksinoikeutena. Ylioppilaskunnan lippu sai kuitenkin liehua juhlapaikalla olleessa lipputangossa.

Satu Frondelius

Lähteet:
Klinge, Matti: Cygnaeus, Fredrik. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–.
Tuukka Talvio: Suomen leijona, Museovirasto 1997.

F  Cygnaeus 1848
Fredrik Cygnaeus pitää puhetta Floran päivän juhlassa 13.5.1948. Vieressä lipputangossa Ylioppilaskunnan lippu. Lehtileike, alkuperäisen kuvan tekijä Alex Federley. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat.
Ylioppilaskunnan lippu
Ylioppilaskunnan lippu vuodelta 1848 (H36116:1). Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto.