Nyytinkirukki

Kuukauden esine - Toukokuu 2023

Toukokuun kuukauden esine on nyytinkirukki Joutsenosta. Se on liitetty Suomen kansallismuseon kokoelmiin viimeistään vuonna 1889.

Kekka eli nyytinkirukki

Nyytinkirukkia käytettiin nyytingin (ruots. knytning) nypläämiseen erityisesti Karjalassa. Myös Joutsenossa sekä Karjalan eteläpuolella Inkerinmaalla ja Tartossa on käytetty samanlaista nyytinkirukkia. Rukin runkona on L:n muotoinen puu, jossa nypläysalustana on puun yläpäähän kiinnitetty tyyny. Nyplääjä istuu lyhyemmän puun päällä.

Karjalaiset nyytingit

Nyytingit ovat tiheitä, nauhalta näyttäviä pitsejä. Asiakirjoissa pitseistä käytettiin nimitystä knytning 1600-luvun lopulle asti. Karjalassa nimitys muokkautui kansankielessä muotoon nyytinki. Nyytingit tehtiin papeloimistekniikalla ilman mynsteriä eli mallia. Papelot olivat oksasta sorvattuja puupaloja, joihin oli koverrettu paikka langalle. Langat olivat usein värillisiä.

Nyytinkejä käytettiin erityisesti karjalaisten pukujen esiliinoissa ja pääpyyhkeissä sekä pyyheliinoissa ja pienissä liinoissa, nästyykeissä. Karjalaisissa nyytingeissä oli alueellisia eroja. Karjalan kannaksella Rannan, Käkisalmen, Äyräpään ja Jääsken kihlakunnissa oli kussakin oma nyytinkityylinsä. Esimerkiksi Käkisalmen kihlakunnassa koristelua oli yleensä vain helmassa. Jääsken kihlakunnassa taas esiliinat koristeltiin kauttaaltaan kudotuilla ripsiraidoilla ja nyytingeillä. Nyytingit myös kiinnitettiin esiliinoihin eri tavalla eri kihlakunnissa.

Suomenlahden saarten nyytingit

Suomenlahdella nyytinkejä valmistettiin erityisesti Tytärsaarella, josta niitä tilattiin esimerkiksi Lavansaarelle ja Seiskariin. Saarilla naisten asuun kuului väljä ja lyhyt paita, yliset, joka koristeltiin värillisillä nyytingeillä. Vanhimmat nyytingit olivat punavalkoisia.

Saarilla nypläysalustana oli renkaan muotoinen nyytinkipatja. Sen runko oli puusta tehty rengas, jonka päällä oli suosammalta ja sarkakangas. Patjasta työtä ei tarvinnut irrottaa, joten rengas oli helppo ottaa mukaan esimerkiksi kalastusmatkoille. Nyplättäessä nyytinkipatja laitettiin esimerkiksi puupyttyyn tai sidottiin verkkoharkkiin.

Suomen kansallismuseon kokoelmissa olevia nyytinkejä voi katsella Finnassa.

Kerttuli Hoppa

Kirjallisuutta

Hokkanen, Leena 1991. Karjalaisten kansanpukujen nyplätyt pitsit – ohjeita nyytinkien nyplääjille. Pitsipuoti Skriini.

Lehtinen, Ildikó, Sihvo, Pirkko 2005. Rahwaan puku. Näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin. 3. uudistettu ja laajennettu painos. Museovirasto.

Linnove, Aino 1947. Suomalaisen pitsinnypläyksen kehitysvaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. WSOY.

Pentikäinen, Inga, Leimulahti, Irma 2004. Nyytinki. Barbara Fay Verlag.

Vuorela, Toivo 1975. Suomalainen kansankulttuuri. WSOY.

Vuorela, Toivo 1979. Kansanperinteen sanakirja. WSOY.

001
Nyytinkirukki Joutsenosta, liitetty Suomen kansallismuseon kokoelmiin viimeistään vuonna 1889. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto 2017.
002
Nyytinkiesiliina Käkisalmen kihlakunnasta, valmistettu ennen vuotta 1883. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto 2019.
003
Nyytinkiesiliina Jääskestä, liitetty Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1934. Kuva: Museovirasto.
004
Tytärsaarelainen Amalia Halli tekee nyytinkiä nyytinkipatjalla. Langat on kiinnitetty puisiin papeloihin. Kuva: Tyyni Vahter, Museovirasto 1931.