Kesän ja veneilykauden alkaessa tuntui mukavalta valita esiteltäväksi Suomen kansallismuseon etnografisen kokoelman pohjoinen laivue, joka sisältää vesikulkuneuvoja ja niiden pienoismalleja Alaskasta. Nämä alukset ovat rantautuneet maailmalta museoon noin 200 vuoden aikana.

Arktiset kajakit ja pienoismallit ovat etnografisen kokoelman vanhimpia esineitä. Ne on hankittu 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, aikana, jolloin Venäläis-amerikkalainen kauppakomppania vakiinnutti siirtomaavaltaansa nykyisen Alaskan alueella.

Alaskan saarten ja rannikoiden alkuperäiskansoille nopeakulkuinen kajakki oli välttämätön apuväline merinisäkkäiden pyynnissä - se oli toimeentulon ja elämän ehto. Kajakkia pidettiin elävänä olentona ja merieläinten pyyntiin liittyi paljon rituaaleja.

Etholénin kokoelma

Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palveluksessa kymmeniä vuosia toiminut suomalainen vara-amiraali A. A. Etholén hankki Alaskan kansoilta satojen esineiden kokoelman, joka sisältää lukuisten pienoismallien lisäksi yksipaikkaisen kajakin (VK228) Aleuttien saarilta. Sen yli viisi- ja puolimetrinen runko on valaanhetulalla sidottua lehtikuusta, kate on ommeltu jännelangalla kolmen merileijonan nahasta ja istuinaukossa on merinisäkkään suolesta tehty peite. Se on täydellisesti ympäristönsä ehdoilla ja paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin suunniteltu ja valmistettu alus.

Kajakki oli mukana Etholénin kokoelman esittelevässä kiertonäyttelyssä 1990-luvun alussa Alaskassa, jolloin se oli paikallisyhteisöjen saavutettavissa ja tutkittavissa. Se on ollut mallina myös muille kajakinrakennuksen taitajille, ja ainakin Kanadassa, Norjassa ja Suomessa siitä on valmistettu kopio, replika.

Kuva 1: Etholénin Alaska-kokoelmaan kuuluva yksipaikkainen aleuttikajakki oli viimeksi esillä Arktisen henki -näyttelyssä Suomen kansallismuseossa vuonna 2019. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Kuvat 2-3: Norjalaiset Anders Thygesen ja Ivar Finneid valmistelevat kajakin VK228 3D-skannausta replikan tekoa varten. Kuva: Kulttuurien museo, 2013.

Kaksipaikkaisessa kajakissa on puolestaan paikka sekä harppuunanheittäjälle että melojalle. Sen avulla pyydettiin merisaukkoja ja valaitakin. Myös kolmipaikkaisia kajakkeja on valmistettu, ja kertoman mukaan keskimmäiselle paikalle saattoi sijoittua siirtomaavirkailija, turkispyytäjä tai muu matkalainen. Tällaista suurta kajakkia ei Suomen kansallismuseon kokoelmaan kuulu, mutta yksi monista pienoismalleista kuvaa sellaista silinteripäinen muukalainen kyydissään.

Kuva 4: Kaksipaikkainen kajakki (VK5987:1) on valmistettu ennen vuotta 1850, mutta sen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Se on hankittu Alaskasta alun perin Turun ruotsalaisen klassillisen lyseon kokoelmaan, jota suomalaiset merenkävijät kartuttivat. Kuva: Museovirasto.

Kuvat 5-6: Kolmipaikkaisen kajakin pienoismallit (VK110, VK5463:8) ovat kaksihaaraisine kokkineen Tyynenmeren eskimoiden eli alutiiqien mallia. He kehittivät kolmipaikkaisen kajakin Venäjän hallinnon aikana. Kuva: Matti Huuhka, Museovirasto.

Alaskasta on peräisin myös suuri määrä muitakin kajakkien pienoismalleja. Jotkut niistä ovat tarkkoja kopioita suurista kajakeista meloja, pyyntivälineitä ja pyytäjien vaatetusta myöten, osa on veistetty mursunluusta tai -hampaasta.

Näitä taidokkaita pienoismalleja valmistettiin moneen tarkoitukseen: pojat opettelivat niiden avulla kajakin rakentamista ja käyttöä, niitä käytettiin seremonioissa ja rituaaleissa esimerkiksi säätä ennustettaessa, ja ne saattoivat olla leikkikalujakin.

Alaskan kolonisoiminen tuotti pienoismalleille vielä uuden merkityksen matkamuistoina ja keräilyharvinaisuuksina. Venäläisten ja muidenkin ulkopuolisten liikkuminen alkuperäiskansojen mailla ja vesillä alkoi muuttaa paikallisia elinkeinoja ja kulttuuria, ja erilaisia pienoisveistoksia ja -malleja saatettiin nyt valmistaa vieraiden kanssa vaihdettavaksi ja myyntiin. Venäjän hallinnon aikana kajakkien malleista tuli eurooppalaisten parissa suosittuja, ja suomalaisetkin virkamies Etholénia, pappi Uno Cygnaeusta ja merikapteeni Axel Gustaf Juseliusta myöten hankkivat niitä kokoelmiinsa. Yhden pienoismallin (VK1008) tiedetään ostetun Sitkan torilta.

Kuvat 7-16: Markku Haverinen, Ilari Järvinen, Matti Huuhka / Museovirasto.

Suuri osa Suomen kansallismuseonkin etnografisen kokoelman esineistä on hankittu kytköksissä kolonialistiseen aikaan ja maailmaan. Varhaisen Alaska-esineistön hankinta-aikana Suomi kuului Alaskan lailla Venäjään, ja Kansallismuseon kokoelmassa oleva grönlantilainenkin kajakki on siirtomaavirkamiehen, tanskalaisen asutustarkastaja H. Lindowin hankkima. Lindow ja muut kuninkaalliset tarkastajat olivat Tanskan valtaaman Grönlannin hallinnon korkeimpia virkamiehiä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle.

Vuoden 1923 luettelointitietojen mukaan Lindowin Suomen kansallismuseolle laajemman esinekokoelman mukana lahjoittama kajakki (VK5023:1) olisi Länsi-Grönlannista, mutta matalan kannen ja linjojensa perusteella se saattaisi olla Itä-Grönlannistakin. Lindow toimi Pohjois-Grönlannin tarkastajana vuosina 1913-1924. Myös tästä kajakista on suunnitteilla replika, ja sen tutkiminen jatkuu.

Pilvi Vainonen

Kuva 17: Grönlantilaista kajakkia (VK5023:1) valmistellaan Museoviraston keskusvarastolla Vantaan kokoelma- ja konservointikeskukseen siirrettäväksi. Sen vieressä näkyy huonokuntoisen alaskalaiskajakin (VK5987:2) kylki. Kuva: Museovirasto.

Kuva 18: Mikko Loikkanen ja Henric Bladh tutkimassa grönlantilaista kajakkia Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa. Kajakkiin kuuluu mela sekä luultavasti pyyntiverhona toiminut kangas, joka pystytettiin keulakannelle. Kuva: Pilvi Vainonen, Suomen kansallismuseo.

Lähteitä ja lukemista

Cunningham Christopher, 2002. Building the Greenland Kayak : A Manual for Its Construction and Use. International Marine/Ragged Mountain Press.

Dyson George, 1986. Baidarka: The Kayak. Alaska Northwest Books.

Freuchen Peter, 1958 (1936). Nuoruuteni Grönlannissa. WSOY.

Golden Harvey, 2015. Kayaks of Alaska. White House Grocery Press.

Rousselot JeanLoup, William Fitzhugh and Aron Crowell, 1988. Maritime Economics of the North Pacific Rim. In: Crossroads of Continents, eds W. Fitzhug and A. Crowell, Smithsonian Institution Press, Washington, D.C.

Varjola Pirjo (ed.), 1990. The Etholén Collection. The ethnographic Alaskan collection of Adolf Etholén and his contemporaries in the National Museum of Finland. National Board of Antiquities of Finland, Helsinki.

***

Arvid Adolf Etholén, https://fi.wikipedia.org/wiki/...

George Dyson, The Floating World

“Best-selling author and science historian George Dyson spent his youth living in a treehouse on the water's edge outside of Vancouver, British Columbia, building aluminum-frame kayaks based on the traditional Aleut design known by the Russian term "baidarka". In this short documentary, Dyson discusses his years living in Canada and traveling by sea kayak along the Inside Passage. We follow him as he gives a presentation on traditional kayaks at the Alaska Native Day celebration at Fort Ross, California, an historic early 19th century Russian settlement.”

Kajakkspesialisten, kajakkspesialisten.no

"Here you will find a lot of information on Greenland and traditional kayaks, on kajakkbuilding and paddlemaking and in the webshop you will find all the Norwegian Wood Paddles made by kayakbuilder and paddlemaker Anders Thygesen."

Cape Falcon Kayak, capefalconkayaks.com

Three-Hatch Kayak Model, Hood Museumm, https://hoodmuseum.dartmouth.e...

Kiitos

Mikko Loikkanen ja Henric Bladh

Tuomas Toivonen

Pirjo Varjola