Oheinen tammipaneelille tehty öljymaalaus on peräisin Joensuun kartanosta Halikossa. Puupaneelin taakse on liimattu leike kartanon taideteosten 1919 painetusta luettelosta ja vanhoissa valokuvissa maalaus ja sen pari, Kultaisen vasikan palvonta, näkyvät ns. pienessä kirjastossa. Maalaukset oli ripustettu korkealle kirjakaappien yläpuolelle ja ne ovat todennäköisesti kuuluneet kartanon aikanaan omistaneelle Gustaf Mauritz Armfeltille (1757–1814).

Maalauksessa vasemmalla on hevosen selässä istuva, ylellisesti puettu Karthagon kuningatar Dido, joka pitelee oikealla käsivarrellaan metsästyshaukkaa samalla kun rintahaarniskaan ja punaiseen viittaan puettu Aineias auttaa häntä hevosen selästä. Taka-alalla oikealla kaksi ratsastajaa ajaa takaa kaurista. Pilvien keskellä oikealla ylhäällä näkyy jumalatar Juno tunnuseläimensä riikinkukon kanssa.

Mihin kuvan tarina liittyy?

1600-luvun puolivälistä peräisin olevan maalauksen aihe on lainattu roomalaisen kirjailijan Vergiliuksen (70–19 eaa.) runoelmasta, joka kertoo troijalaisesta sotasankari Aineiaasta ja tämän vaiheista. Aineias oli paennut Troijan sodasta lähimpien miestensä ja perheenjäsentensä kanssa laivoilla. Jumalatar Juno, joka oli sodassa asettunut kreikkalaisten puolelle troijalaisia vastaan, sai aikaan sen, että osa Troijasta paenneista aluksista upposi myrskyssä. Osa niistä kuitenkin pelastui, osittain Aineiaan luotetun kapteenin Achatesin ansiosta. Useita vuosia kestäneen matkan jälkeen Aineias kumppaneineen saapui Karthagoon nykyisen Tunisian rannikolla.

Rantaan päästyään Aineias näki ensin yhden kauriin, sitten kokonaisen lauman, ja Aineias ja Achates lähtivät metsälle. Maalauksessa taustalla oikealla olevat kaksi ratsastajaa kuvaavat pakenevaa kaurista takaa ajavia Aineiasta ja Achatesta. Samalla metsästysretkellä Dido ja Aineias joutuvat myrskyn yllättämiksi, kun Juno sai aikaan sade- ja raekuuron. He joutuivat eroon muusta metsästysseurueesta ja hakivat suojaa myrskyltä luolasta. Oikealla olevat ajokoirat viittaavat kesken jääneeseen metsästysretkeen, samoin Didon käsivarrellaan kannattelema metsästyshaukka. Aineiaan puku viittaa antiikkiin, jonne koko tarina sijoittuu, mutta Didon puku on sen sijaan osittain mielikuvitusta, osittain tarpeeksi lähellä maalausajankohtaa eli 1600-luvun puoliväliä, jotta maalausta voisi pitää omaan aikaansa sijoitettuna. Pariskunnan jaloissa häärivä amoriini viittaa tilanteen romanttiseen vireeseen. Maalauksessa voi halutessaan nähdä myös viittauksen tulevaisuuteen: taustalla olevat rauniot saattaisivat viitata siihen, että roomalaiset vuosisatoja myöhemmin hävittivät koko kaupungin.

Konservaattori Henni Reijonen löysi 1600-luvun hollantilaisen taiteilijan Theodoor van Thuldenin tekemän saman aiheisen maalauksen, jonka avulla Armfeltin kokoelman teoksen aihe oli mahdollista selvittää. Theodoor van Thulden (1606–1669) oli syntynyt ’s-Hertogenboschissa. Vuoden 1621 paikkeilla hän muutti Antwerpeniin; vuosien 1631–1634 välillä ja uudelleen 1647 hän työskenteli Pariisissa. Vuodesta 1635 lähtien Thulden asui ja työskenteli jälleen Antwerpenissa ja 1637–1638 myös Madridissa. Antwerpenissa hän työskenteli mm. Peter Paul Rubensin kanssa ja 1640-luvulla’s-Hertogenboschin kaupungin palveluksessa. Vuosikymmenen puolivälissä Thulden muutti vaimonsa kanssa synnyinkaupunkiinsa, jossa hän myös kuoli. Hänen tuotantonsa oli monipuolinen alttarimaalauksista mytologisiin ja historiallisiin aiheisiin sekä muotokuviin.

Armfeltin kokoelman Dido ja Aineias palaavat metsältä on sommitelmaltaan ja yksityiskohdiltaan niin lähellä Theodoor van Thuldenin samasta aiheesta tekemää maalausta, että on perusteltua olettaa, että sen taiteilija on tuntenut kyseisen maalauksen. Toistaiseksi tuntemattoman taiteilijan maalaus ei kuitenkaan ole kopio Thuldenin teoksesta, vaan uusi sommitelma samasta aiheesta.

Gustaf Mauritz Armfelt, joka ei ollut henkilökohtaisesti erityisen kiinnostunut taiteista eikä kerännyt sitä taiteen itsensä vuoksi, lienee saanut maalauksen lahjaksi läheiseltä ystävältään Kuurinmaan herttuattarelta, jonka perheen vieraana Armfelt asui lyhyen aikaa 1800-luvun alussa. Armfelt sai herttuattarelta lukuisia lahjoja ja erityisesti tämän taulun kohdalla syy lahjaan on saattanut olla hyvinkin läheinen: maalauksen romanttinen aihe on ehkä ollut hienovarainen vihjaus herttuattaren tyttären, Saganin prinsessa Wilhelminen ja Armfeltin välille 1801 syntyneeseen rakkaussuhteeseen.

Jouni Kuurne

Linkki Thuldenin maalaukseen:
https://www.meisterdrucke.ie/fine-art-prints/Theodoor-van-Thulden/282053/Dido-and-Aeneas.html