Suomen kansallismuseon etnografiseen kokoelmaan lahjoitettiin viime vuonna kookas metallirumpu, jonka nimitykset ”saderumpu” ja ”sammakkorumpu” herättävät uteliaisuutta. Sade ja sammakot liittyvät yhteen, mutta miten ne liittyvät rumpuun?

Rumpu tuli Suomeen poliitikkona, diplomaattina, YK-tehtävissä ja Euroopan talouskomissiossa toimineen Sakari Tuomiojan mukana. Hänen poikansa Erkki Tuomioja muistelee, että se lahjoitettiin Tuomiojalle 1950–1960-luvun vaihteessa hänen toimiessaan Laosin taloutta tutkineen toimikunnan puheenjohtajana. Suomessa rumpua käytettiin kodin pikkupöytänä.

Rumpu ajoittunee 1800–1900-lukujen vaihteeseen. Tyypiltään se on kuitenkin hyvin paljon vanhempi, sillä näiden rumpujen alkuperä ulottuu pronssikautiseen Dong Son -kulttuuriin nykyisen pohjoisen Vietnamin ja eteläisen Kiinan alueella. Dong Son -kulttuuri vallitsi ensimmäisen vuosituhannen ajan eaa. ja jatkui ensimmäisille vuosisadoille jaa. Se on tunnettu erityisesti korkealaatuisesta metallityöstä.

Kookkaat pronssirummut valmistettiin valamalla, ja alkuperäiset Dong Son -rummut saattoivat painaa jopa 100 kiloa. Kaivauslöytöjen perusteella niiden valmistus ajoitetaan noin 600 eaa. – 100 jaa. välille. Sittemmin rumputyyppi levisi myös muualle Kaakkois-Aasiaan, Etelä-Kiinaan, Thaimaahan, Laosiin ja Malesiaan, ja luultavasti kaupan kautta Jaavalle ja läntiselle Irian Jayalle asti.

Pinnan kuvioinnissa käytettiin sekä geometrisia että kuvaavia aiheita, kuten ihmisiä töissään, juhlijoita ja rummunsoittajia, veneitä, sota-aiheita sekä lintuja ja muita eläimiä. Myös kokoelmaan saadun rummun pinta on kuvioitu yksinkertaisin ympyröin, kolmioin, vinoneliöin ja kasviaihein sekä runsain rengasmaisin kohovöin. Metallisen rumpukalvon keskellä on perinteinen 10-sakarainen tähti- tai aurinkokuvio. Rummun molemmin puolin on kaksi korvaketta, joiden alapuolella on rivissä kolme pientä alas laskeutuvaa norsua, ja rumpukalvon reunalla on säännöllisin välein neljä pientä veistosta, jotka esittävät kolmea toistensa selässä seisovaa sammakkoa.

Sammakko liittyy sateeseen ja maan kasvuun

Sammakkoaihe johdattaa rummun käyttötarkoitukseen. Stan Florek Australian Museum'sta kirjoittaa siitä näin.

Sammakot merkitsevät terveellistä ympäristöä – ihmisen hyvinvoinnin lähdettä. Sammakoiden tosiasiallista ja metaforista roolia elämässämme ja kulttuurissamme on vaalittu vuosituhansia. Uskotaan, että Kaakkois-Aasian sammakkorumpuja käytettiin sateen kutsumiseen runsaan sadon varmistamiseksi.

Myös norsujen voi ajatella liittyvän jos ei suoraan sateeseen, niin ainakin veteen ja sitä kautta sadon kasvamiseen ja yleiseen hyvinvointiin.

Varhaisia rumpuja on löydetty hautauksista, ja hautaus- ja sateentekoon liittyvien rituaalien lisäksi niitä on voitu käyttää muissakin seremonioissa, kuten häissä ja sodankäynnin yhteydessä, mihin varhaisten rumpujen kuvioaiheetkin viittaavat. Arvokkaat rummut ovat olleet myös arvomerkkejä ja perintökalleuksia. Myöhäisemmistä rummuista on saatettu haudata omistajan mukana vain osa, esimerkiksi korvake tai sammakkoveistos.

Rummuista tuli keräilyesineitä ja vaikuttamisen välikappaleita

Pronssirummuilla on myös uudempia käyttöyhteyksiä ja merkityksiä. Entisen Indokiinan alueen sotien aikana 1970-luvulla rumpuja päätyi runsaasti myyntiin ja sitä kautta ulkomaisille keräilijöille, ja tänä päivänä niitä on myynnissä suurillakin summilla kansainvälisissä antiikkiesineiden verkkokaupoissa. Myös Suomen kansallismuseon etnografiseen kokoelmaan kuuluu toinen, juuri keräilijän 1980-luvulla Thaimaan Bangkokista antiikkiliikkeestä ostama saderumpu (VK6496:112). Se lienee Sakari Tuomiojalle lahjoitettua rumpua (VK6531) nuorempi, ja mahdollisesti valmistettukin myyntiesineeksi.

Dong Son -rummut linkittyvät poliittisiin suhteisiin myös toisella tavalla. Länsimaiset tutkijat aloittivat rumpujen kaivaukset ja tutkimuksen 1800-luvun lopulla, ja vasta 1950- ja 1960-luvulla tutkimus siirtyi etupäässä vietnamilaisten ja kiinalaisten tutkijoiden käsiin. Pronssirumpu joutui kuitenkin 1970-luvun lopulla yhdistyneen Vietnamin ja Kiinan välien huonontumisen vuoksi kiivaan debatin välineeksi liittyen mm. sen maantieteelliseen ja etniseen esiintymiseen ja alkuperäkysymyksiin, ja vasta välien parannuttua molempien maiden arkeologit jatkoivat yhteistä keskustelua 1988 pidetyssä International Symposium on The Bronze Drum and Bronze Culture of South China and Southeast Asia -symposiumissa.

Pronssirummut ovat edelleen suuresti arvostettuja kulttuurin ja historian symboleita Kaakkois-Aasiassa, ja Tuomiojan lahjaksi saama rumpu on hyvä esimerkki arvokkaiden kulttuuriesineiden käyttämisestä diplomaattisen kohteliaisuuden merkkinä. Moni on nähnyt myös presidentti Urho Kekkosen lahjaksi saamia esineitä eri maista hänen kotimuseossaan Tamminiemessä Helsingissä.

Teksti Pilvi Vainonen
Kuvat Ilari Järvinen

Lähteitä ja lisätietoa

Dong Son Drum. 1.3.2025 Dong Son drum - Wikipedia

Florek Stan, 2016. Our Global Neighbours: Frog Drum. Australian Museum. 28.2.2025 https://australian.museum/blog-archive/science/our-global-neighbours-frog-drum/

Heger Frantz, 1902. Alte Metalltrommell aus Sudostasien.

Miniature Drum with Four Frogs. Metropolitan Museum of Art. 1.3.2025 Miniature Drum with Four Frogs | Vietnam | Bronze and Iron Age period, Dongson culture | The Metropolitan Museum of Art

Solheim Wilhelm, 1989. A Brief History of the Dongson Concept. Asian Perspectives. Vol. 28, No. 1 (1988 – 1989), pp. 23–30. University of Hawai'i Press. 1.3.2025 content

Xiaorong Han, 1998. The Present Echoes of the Ancient Bronze Drum: Nationalism and Archeology in Modern Vietnam and China. Explorations in Southeast Asian Studies. Vol. 2, No. 2, Fall 1998. A Journal of the Southeast Asian Studies Student Association, University of Hawai’i. 1.3.2025 The Present Echoes of the Ancient Bronze Drum: Nationalism and Archeology in Modern Vietnam and China