Apollo 11 -lennon kuukivet

Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon lahjoitti Apollo 11 -lennolla kerättyjä kuukivinäytteitä lukuisille valtioille. Myös Suomeen lähetettiin näyte sekä kuussa käynyt Suomen lippu.

Kuukiviä kansalle ja Kekkoselle

Apollo 11:n astronautit Neil Armstrong, Edwin Aldrin ja Michael Collins toivat maahan yli 20 kiloa kuukiviä tutkittavaksi. Kivinäytteet olivat aluksi astronauttien tavoin karanteenissa. Tutkimusten päästyä vauhtiin kivistä pilkottiin pieniä näytteitä, jotka lähetettiin hyvän tahdon eleenä ja julkisuustemppuna 135 valtiolle.

Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin nimissä lähetetyt kuukivet saapuivat Suomeen helmikuussa 1970 Apollo 12 -kuulennon astronauttien mukana. Presidentti Urho Kekkonen vastaanotti arvokkaan lahjan valtion päämiehenä. Astronautit matkustivat seuraavaksi Romaniaan luovuttamaan vastaavaa lahjaa.

Tummassa jalallisessa puutelineessä on muoviin upotettuna neljä riisinjyvän kokoista kuukiveä ja niiden alla kankainen Suomen lippu. Jalustaan on kiinnitetty kaksi tekstilaattaa, joissa kerrotaan, että kyseessä on Yhdysvaltain presidentin lahja Suomen kansalle ja että lippu on käynyt kuun kamaralla ensimmäisen miehitetyn kuulennon miehistön mukana.

Esineen (H87100:591) korkeus on 28 cm ja pohjan leveys 24 cm. Kuvat: Museovirasto

Kuukivet mielenkiinnon kohteena

Apollo 11 -lennon kuukivet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta, ja niiden vaiheita on seurattu tarkasti. Näytteiden koostumusta on tutkittu ainakin Alankomaissa, missä Suomen saamaa lahjaa vastaavat Apollo 11:n kuukivinäytteet todettiin aidoiksi.

Eri valtioille luovutetuista 135 kuukivinäytteestä kymmenet ovat sittemmin kadonneet, usein yhteiskunnallisten mullistusten seurauksena. Irlannin kivet tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1977, kun taas Afganistanille luovutetut näytteet varastettiin maan kansallismuseosta vuonna 1996.

Suomelle lähetetyt kivet ovat säilyneet presidentti Urho Kekkosen saamien valtiollisten lahjojen joukossa osana Suomen kansallismuseon kokoelmaa.

Avaruuskilpailu kylmän sodan näyttämönä

Aikansa supervallat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat 1950–1960-luvuilla avaruuden valloittamisesta ja kehittivät samalla aseteknologiaa. Elettiin kylmän sodan aikaa, jolloin keskenään kilpailevat itä- ja länsiblokit pyrkivät vaikuttamaan ihmisiin myös kulttuurin ja tieteellisten saavutusten esittelyllä.

Suurvallat hyödynsivät avaruusohjelmiaan osana kansainvälistä viestintää ja diplomatiaa. Saavutuksia seurattiinkin innostuksen vallassa. Neuvostoliitto eteni vauhdikkaammin ja sai lähetettyä Juri Gagarinin ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen vuonna 1961. Gagarin tuotiin Suomeen ihailtavaksi ja juhlittavaksi alle kolme kuukautta historiallisen avaruuslennon jälkeen. Kansainväliseksi sankariksi noussut kosmonautti oli vieraillut tätä ennen Tšekkoslovakiassa, Romaniassa ja Bulgariassa.

Kosmonautti Juri Gagarin saapuu Suomeen 30.6.1961. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.
Edwin Aldrin kuun kamaralla 20.7.1969. Kuva: Neil Armstrong, NASA (ID: as11-40-5902)

Avaruuskilvan katsotaan kuitenkin huipentuneen Yhdysvaltojen voittoon. Maa onnistui järjestämään ensimmäisen miehitetyn kuulennon osana Apollo-ohjelmaa. Apollo 11 laskeutui kuun pinnalle 20.7.1969. Kuussa käynti loi uskoa ihmiskunnan kykyyn yltää mahdottomaltakin tuntuviin tieteellisiin tavoitteisiin.

Maria Ollila

Lisätietoja:
Koonti valtioille lahjoitetuista Apollo 11 -näytteistä:
Collect Space – Where today are the Apollo 11 Lunar sample displays?

Tutkimusartikkeli Alankomaissa säilytettävistä Apollo 11 -kuukivistä, Nature-tiedelehti:
The Dutch Apollo 11 Goodwill display contains genuine Moon rocks