Muistoseppele Albert Edelfeltin haudalta 1905

Taiteilija Albert Edelfelt kuoli 18.8.1905. Hänet haudattiin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle 24.8. Päivä oli pilvinen ja hieman sateinen, lämpötila oli 13,5 astetta. Helsingin Sanomien sanoin: ”Ilmassa wallitsi sumea sadetunnelma, kun laajoja wäkijoukkoja wähitellen alkoi keräytyä satamaan. - - - Surua ilmaisiwat liput laiwoissakin, yleisten rakennusten ja muutamien yksityisasuntojen katoilla, sillä ne liehuivat puolitangossa.”

Höyrylaiva Borgå kuljetti arkun Haikosta Helsinkiin. Edelfeltin arkku oli laivan kannella telttakatoksen alla, kukkien ympäröimänä. Uusmaalaisen osakunnan jäsenten kantaessa arkkua satamasta halki väkijoukkojen täyttämien katujen matkalla kirkkoon ”Taiwaskin selkeni hetkiseksi, mutta sitten se peittyi taas harmaaseen waippaan, josta lopulta tasainen sade alkoi walua.”

Taiteilijan hautajaiset järjestettiin Helsingin Nikolainkirkossa (nykyisessä Suurkirkossa). Uusmaalaisen osakunnan kunniavartio asettui katafalkin ympärille. Lähinnä kuoria istuivat Edelfeltin omaiset, Antellin valtuuskunnan johtokunta ja Taideyhdistyksen jäsenet. Koko kirkko oli ääriään myöten täynnä yleisöä.

Yli sadan arkulle lasketun muistoseppeleen joukossa oli myös Ranskan valtion ja Ranskan konsulin Helsingissä, Fernand Pradère-Niquet’n seppele, jonka laski hänen poikansa René Pradère-Niquet. Hän laski Edelfeltin arkulle myös toisen, hopeisen seppeleen, joka oli koristettu trikolorin värisillä nauhoilla. Seppeleen lähettäjä oli mikrobiologi ja kemisti Louis Pasteurin (1822–1895) poika Jean-Baptiste Pasteur (1851–1908).

Muiden seppeleenlaskijoiden tavoin piti René Pradère-Niquet lyhyen, Hufvudstadsbladet-sanomalehdessä siteeratun puheen todeten mm.: ”Ennen kuin lähden täältä, on minun täytettävä vielä yksi velvollisuus. Suuren Pasteurin poika on antanut tehtäväkseni hänen nimissään ja kuuluisan isänsä muistoksi laskea tämän seppeleen Edelfeltin haudalle. Se muistuttakoon siitä ystävyydestä, jota suuri tiedemies tunsi [Edelfeltiä] kohtaan, ystävyydestä, joka oli syvä ja täynnä ihailua, joka oli kunniaksi molemmille ja jonka ainoastaan kuolema saattoi katkaista.” Seppeleeseen on kaiverrettu teksti: Au grand Artiste, à l’excellent ami Edelfelt. Pasteur.

Albert Edelfeltin ehkä kuuluisimman ulkomaisen mallin Louis Pasteurin (1822–1895) muotokuva oli maalattu 1885. Tätä aiemmin, vuonna 1881, Edelfelt oli jo maalannut muotokuvan Pasteurin pojasta, seppeleen lähettäneestä Jean-Baptiste Pasteurista, joka oli isänsä tavoin mikrobiologi ja kemisti.

Vaikka Edelfelt oli kuvannut Louis Pasteuria vaikeaksi malliksi ja tämän työhuoneen valaistusta huonoksi, Pasteur oli ollut tyytyväinen muotokuvaan ja etenkin sen yksityiskohtien tarkkuuteen. Louis Pasteurin muotokuva oli esillä Pariisin Salongissa 1886 – yhtä aikaa Léon Bonnat’n maalaaman hyvin erityyppisen Pasteurin muotokuvan kanssa – ja Pariisin maailmannäyttelyssä 1889 teos palkittiin kultamitalilla. Myöhemmin Edelfelt sai myös Ranskan Kunnialegioonan upseerin arvon, ja lopulta Ranskan valtio osti teoksen.

Nikolainkirkossa Edelfeltin arkulle lasketut seppeleet joko kannettiin tai tuotiin vaunuilla haudalle, jossa ne koottiin korkeaksi kummuksi. Muistona päivän sateisesta säästä näkyvät Pasteurin seppeleen nauhoissa kosteuden tummentama valkoinen raita ja kuivuneet vesitahrat.

Seppele on saatu Suomen kansallismuseoon 1927 Antellin valtuuskunnan hankkimien Albert Edelfeltin mm. Pariisin Salongissa vastaanottamien kultamitalien mukana.

Jouni Kuurne

Kuvat: Ilari Järvinen, Museovirasto