Kirkkosali ja Sakaristo
Hämeen linnan 3. kerroksen Kirkkosalista ja Sakaristosta löytyy Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia keskiaikaisia puuveistoksia. Kirkkosalista löytyy taidehistoriallisesti merkittävä Someron alttarikaappi 1500-luvulta. Sakaristossa on neljä keskiaikaista pyhimysveistosta.
Someron alttarikaappi
Someron alttarikaappi on yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä. Alttarikaappi on valmistettu tammesta 1500-luvun alkupuolella nykyisen Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella. Koska tarkkaa dokumentaatiota sen vaiheista Suomessa ei ole, tutkijat ovat esittäneet erilaisia teorioita.
Mikäli alttarikaappi tuotiin Suomeen ja Somerolle kirkolliseen käyttöön, on sen täytynyt vaatia suuria taloudellisia ponnistuksia.
Kaappia on korjattu kalliisti vielä 1600-luvun vaihteessa, mikä osoittaa sen olleen yhä tuolloin esillä. Erään aikanaan esitetyn teorian mukaan alttarikaappi olisi voinut olla esillä Turun linnassa. Tämä saattaisi selittää korjauksen vielä sen jälkeenkin, kun Ruotsi irtaantui Kustaa Vaasan hallituskaudella katolisesta kirkosta vuonna 1527.
Alttarikaappi hankittiin aikoinaan vuonna 1872 Someron kirkosta Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin, joista osaltaan myöhemmin muodostui Suomen kansallismuseo. Alttarikaappi on toistaiseksi esillä nyt Hämeen linnan Kirkkosalissa.
Lue lisää Someron alttarikaapista.
Sakariston pyhimysveistokset
Sakaristossa on esillä neljä eri aikakauden pyhimysveistosta. Pyhä Anna itse kolmantena (Jeesus-lapsi puuttuu), on ns. Sääksmäen mestarin tekemä veistos 1400-luvun puolivälin jälkeiseltä ajalta. Noin ajalta 1460–70 oleva Madonna on pohjoissaksalaista puunveistotyötä.
Sakaristosta löytyvät myös Pyhän Olavin (1200-luvun loppu) ja Pyhän Birgitan veistokset (1500-luku). Kirkkosalin puolella on 1200-luvun puolivälistä tai jälkipuoliskolta peräisin oleva Vanajan Kristus, joka aikanaan on kuulunut krusifiksiin.