Historia

Tamminiemi on lähes puolen vuosisadan ajan liittynyt läheisesti Suomen valtiolliseen ja hallinnolliseen historiaan. Varhemminkin jo 1800-luvulla tila oli jonkin aikaa kenraalikuvernöörin hallinnassa. Vuonna 1940 päätoimittaja Amos Anderson lahjoitti huvilan valtiolle, ja toisen maailmansodan vuosista lähtien Tamminiemi on ollut valtionpäämiestemme käytössä. Tamminiemi oli presidenttien Ryti (1940-1944), Mannerheim (1944-1946) ja Kekkonen (1956-1981) virka-asunto ja monien poliitisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö.

Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui suorastaan käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987.

Syksyllä 2009 alkanut peruskorjaus käsitti pää- ja talousrakennuksen, saunan ja huvimajan. Peruskorjauksessa on mm. kunnostettu päärakennuksen rappaus; samalla on palautettu 1904 valmistuneen jugendhuvilan alkuperäinen väritys ja koristeaiheet. Lisäksi on uusittu vanhentuneet sähköjärjestelmät ja lvi-tekniikka ja parannettu museon esteettömyyttä. Museon sisätiloissa on haluttu säilyttää ajan patina, mutta pinnat on puhdistettu ja rikkinäiset kohdat korjattu ja restauroitu. Museo on puettu autenttiseen, presidentti Kekkosen aikaiseen 1970-luvun asuun. Opastukset, vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat kertovat Rytin, Mannerheimin ja Kekkosen presidenttiajasta ja valottavat Suomen sodanjälkeistä historiaa. Myös legendaarinen Tamminiemen sauna kuuluu museokävijöille esiteltäviin tiloihin.

Peruskorjauksen myötä yleisön nähtäväksi avautui myös uusi tila: Tamminiemen keittiö. Museon toiseen kerrokseen on tehty monitoimitila, jota voidaan käyttää mm. työpajatoimintaan ja ryhmätyö- ja kokoustilana. Museon yhteydessä toimiva Café Adjutantti on avattu uudistettuna. Myös museon puisto 1800-luvulta peräisin olevine huvimajoineen on kunnostettu ja on avoinna yleisölle museon aukioloaikoina.