Luentosarja: Sähköä ilmassa - digitaaliset perintömme

Avoinna tänään 11—18
8.2.2023 16:30 — 5.4.2023 17:45

Suomen Muinaismuistoyhdistys keräsi jo lähes 150 vuotta sitten esineistöä perustettavan Suomen kansallismuseon kokoelmiin, ja yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä asti. Syksyn luentosarjan teemana on digitalisaatio, joka ihmiskunnan teknologista kehitystä ilmentävänä voimana on kokonaisvaltaisesti läsnä kaikilla inhimillisen elämän osa-alueilla. Digitaaliset teknologiat, alustat ja työkalut luovat uusia kulttuurin muotoja sekä vaikuttavat perustavanlaatuisesti yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian aloilla digitalisoituminen näkyy niin tutkimuksen kohteissa ja aineistoissa kuin uudenlaisia tutkimuskysymyksiä mahdollistavina välineinä ja menetelminä. Muinaismuistoyhdistyksen syksyn 2022 ja kevään 2023 kuukausiesitelmät esittelevät menneisyyttä tarkastelevaa tutkimusta, joka kytkeytyy tavalla tai toisella digitalisaation avaamiin näkökulmiin.

Kansallismuseon Ateljeessa kuullaan seuraavaa kaksi luentoa, keskiviikkoisin klo 16.30 alkaen. Luennoille on vapaa pääsy.

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry järjestää luennot yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

Niko Anttiroiko

Arkeologisten kohteiden automaattinen tunnistus laserkeilausdatasta

Ke 8.2.2023
klo 16.30
Ateljee

Tekoälyyn ja koneoppivat menetelmät tekevät vauhdilla tuloaan arkeologiseen tutkimuksen työkalupakkiin. Hyvänä esimerkkinä menetelmien käytännön sovelluksista on arkeologisten kohteiden ja ilmiöiden automaattinen tunnistus ja kartoitus, mihin liittyen on käynnistetty lukuisia tutkimushankkeita useissa eri maissa. Suomessa arkeologisten kohteiden automaattista tunnistusta on pilotoitu Museoviraston ja Oulun yliopiston LIDARK-hankkeessa, jossa hyödynnettiin Maanmittauslaitoksen tuottamaa aiempaa huomattavasti tarkempaa 5p laserkeilausaineistoa. Esitelmässäni käsittelen arkeologisten kohteiden automaattiseen tunnistukseen ja menetelmien avulla tuotettujen tietojen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä LIDARK-hankkeen tulosten ja kokemusten näkökulmasta.

Niko Anttiroiko (FM) on paikkatieto- ja laserkeilausaineistojen hyödyntämiseen perehtynyt arkeologi, joka toimi projektipäällikkönä Museoviraston ja Oulun yliopiston LIDARK-hankkeessa, jossa kehitettiin menetelmiä arkeologisten kohteiden automaattiseen tunnistamiseen. Niko työskentelee tällä hetkellä Museovirastolla erikoisasiantuntijana.

Sanna Teittinen ja Anna-Mari Immonen

Asiantuntijatieto verkossa – esimerkkinä Suomen kansallismuseon Digitaalinen kokoelma -sivusto ja sosiaalinen media

Ke 5.4.2023
klo 16.30
Ateljee

Museoiden kokoelmatyö ja asiantuntijatyö on ollut suuressa muutoksessa digitalisaation myötä. Asiantuntijatiedon ja museoissa tehdyn tutkimuksen välittämiseen on tullut viime vuosina uusia digitaalisia kanavia ja vuorovaikutteisia sosiaalisen median alustoja. Esityksessä tarkastellaan asiantuntijatiedon välittämisen muutosta ja uusia mahdollisuuksia esimerkkeinä Suomen kansallismuseon verkkosivuille vuonna 2021 avattu Digitaalinen kokoelma -palvelu sekä Suomen kansallismuseon kokoelmien Instagram-tili.

Sanna Teittinen on Suomen kansallismuseon kokoelmat ja tutkimus -yksikön Yli-intendentti.

FT väitellyt taidehistoriasta 2009, Helsingin yliopisto. Väitöskirja, Kohti lyyristä abstraktismia – Anitra Lucanderin 1950-luvun modernismi, liittyi Suomen maalaustaiteen 1950-luvun modernismin murrokseen ja taitelijanaisten asemaan modernismin traditiossa sekä suomalaisessa 1950-luvun taidekentässä.

Anna-Mari Immonen on intendentti ja vastaa suomalais-ugrilainen kokoelmasta Suomen kansallismuseon kokoelmat ja tutkimus -yksikössä.

FL, tekeillä oleva väitöskirja käsittelee suomalais-ugrilaisen kokoelman keruuhistoriaa.

PIDETTY: Inkeri Hakamies - Kun tietokoneet tulivat museoon

Ke 5.10.2022
klo 16.30
Ateljee

Miten tietotekniikka on muuttanut museotyötä, ja miten tietokoneet materiaalisina esineinä ja uusina käytäntöinä istuivat museoihin? Esitelmässä kerrotaan, miten museoiden digitalisaation alkutaivalta on muisteltu Suomen museohistoria -hankkeen tuottamassa muistitietoaineistossa.

FT Inkeri Hakamies on helsinkiläinen kansatieteilijä, joka on väitöskirjassaan tutkinut museokäytäntöjen merkitystä ja muutosta.

PIDETTY: Johanna Enqvist (SKS) & Ilona Pikkanen (SKS) - Kuvailutiedosta kulttuuriperinnöksi: näkökulmia 1800-luvun kirjemetadataan

Ke 9.11.2022
klo 16.30
Ateljee

Esitys pohtii 1800-luvun kirjekokoelmien luettelointi- ja kuvailutietoja (metadataa) kokoavan monitieteisen tutkimushankkeen valossa digitaalisen käänteen vaikutuksia nk. kulttuuriperintöaineistoja tarkastelevaan ihmistieteelliseen tutkimukseen. Minkälaisia tutkimusmahdollisuuksia kirjeaineistoon kytkeytyvä metatieto tarjoaa putsattuna, harmonisoituna ja rikastettuna? Minkälaisia ongelmia metadatan keräämiseen, käsittelyyn ja tutkimukselliseen käyttöön liittyy? Entä miten historian saatossa muodostunut kirjemetatieto asettuu kulttuuriperinnön tuottamista ja vaalimista koskeviin teoreettisiin viitekehyksiin? Millaisia näkökulmia esimerkiksi yhteisöllisen identiteetin, vallan ja eriarvoisuuden kysymyksiin erikoistunut kriittinen perinnöntutkimus tarjoaa aineiston vinoumien tunnistamiseksi ja lähdekritiikin tueksi?

Esitys pohjautuu Suomen Akatemian rahoittaman konsortion Sosiaalisten säikeiden systeemit: toimijalähtöinen tutkimus kirjeenvaihdon laajoista ja syvistä verkostoista 1800-luvun Suomessa (2021–25) kolmessa eri tutkimusryhmässä (SKS, Aalto, Helsingin yliopisto) tehtyyn tutkimusyhteistyöhön.

FT Johanna Enqvist työskentelee tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tutkimusosastolla Suomen Akatemian rahoittamassa CoCo-konsortiossa, joka kokoaa ja tutkii 1800-luvun kirjekokoelmien metadataa yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Enqvist siirtyy vuoden 2023 alussa Suomen tiedekeskusten pääsihteeriksi. Lisäksi hän toimii Suomen Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtajana ja vuoden 2023 alusta lähtien Suomen Museo – Finskt Museumin päätoimittajana.

Ilona Pikkanen työskentelee SKS:n tutkimusosastolla tutkimuspäällikkönä. Tällä hetkellä Pikkanen tutkii esimoderneja kansannousuja 1800- ja 1900-lukujen kulttuurisessa muistissa ja johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota, joka tutkii 1800-luvun kirjekokoelmien metadataa yhteistyössä Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Hän toimii historiankirjoituksen historian ja historiakulttuurin dosenttina Oulun yliopistossa.