Herman-päivät 2026: Sanoin ja sävelin

Perjantain ohjelma 3. kerroksen juhlasalissa

Sisäänpääsy linnan pääsymaksulla.

Lohikäärmeet kansien välissä – pyhimyskertomusten hirviöistä romantasian kumppaneiksi
Klo 11
Tiina Hero, historioitsija, FM

Esitelmässä perehdytään lohikäärmeiden pitkään kirjallisuushistoriaan. Keskiajalla pyhimysten vastuksena ja pahuuden ruumiillistumana kuvatusta olennosta on muovautunut fantasian klassikko ja romantasia-kirjallisuuden luotettava taistelutoveri. Luento sopii kaikille lohikäärmeiden ystäville!


Kartanoiden kirjeenvaihto 1800-luvulla historiantutkimuksen lähteenä
Klo 12.30
Elsa Hietala, FT

Suomen kartanoissa erityisesti 1800-luku oli kirjeiden kirjoittamisen kulta-aikaa. Kirjeet olivat keskeinen viestintäkeino paitsi virallisten asioiden hoitoon, myös tärkeä tapa vaihtaa kuulumisia sukulaisten ja ystävien kesken. Esitelmässään kartanoiden kirjekulttuuria tutkinut FT Elsa Hietala kertoo, miten monipuolinen lähde henkilökohtaiset kirjeet voivat historiantutkijalle olla sekä mitä erityispiirteitä niiden tutkimiseen liittyy.


Jumalisia virsiä ja riettaita lauluja Agricolan aikana
Klo 14
Kaisa Häkkinen, Turun yliopiston emeritaprofessori

Esitelmässä tarkastellaan suomalaisen laulumusiikin vanhimpia dokumentteja ja niitä tärkeimpiä muutoksia, joita musiikkielämässä tapahtui 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. Masku oli tässä kehityksessä vahvasti mukana. Luterilainen reformaatio uudisti monin tavoin suomalaista musiikkielämää. Jokaisen suomalaisen piti saada kuulla Jumalan sanaa ja osallistua uskon harjoittamiseen omalla äidinkielellään. Seurakunnissa alettiin veisata kansankielisiä virsiä. Papit käänsivät ja lauloivat suomeksi sekä vanhoja keskiaikaisia että uusia kansainvälisiä kirkkolauluja. Raamatusta opittiin, miten tärkeä osuus soitolla ja laululla oli kristillisessä elämässä. Pyhän Sanan välityksellä myös tavallinen kansa oppi tuntemaan eksoottisia soittimia. Muutos ei tapahtunut hetkessä, sillä kansa oli tottunut laulamaan aivan toisenlaisia lauluja, joita kirkonmiehet pitivät
pirun luomuksina. Esitelmässä tarkastellaan suomalaisen laulumusiikin vanhimpia dokumentteja ja niitä tärkeimpiä muutoksia, joita musiikkielämässä tapahtui 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. Masku oli tässä kehityksessä vahvasti mukana.

Virran viehättämänä
Klo 15.30
Kansanmusiikkiyhtye Varavirran konsertti

Varavirta-yhtye on yhdessä soittamisen ja pysähtymisen kaipuusta syntynyt kansanmusiikkiyhtye, jossa soittavat Minna Aarniemi (viulu), Virve Leppänen (viulu), Elina Sipilä (haitari) ja Petra Kosola (laulu, basso, sello). He esittävät lempi-ihmisiltään opittua kansanmusiikkia ja omia sävellyksiään. Varavirran musiikissa kuuluvat yhtyeen jäsenten erilaiset musiikilliset polut sekä halu palata juurille. Konsertin kesto noin 45 min. Varavirta taustamusisoi päivän mittaan jo aiemmin linnan ala-aulassa ja kerrostasanteilla.

Ohjelma linnan sivurakennuksessa ja pihalla (vapaa pääsy)

Kirjepaja 1800-luvun tyyliin
Sivurakennus
Klo 13.00–15.00
Harjoitellaan yhteydenpitoa ajalta ennen kännyköitä. Kirjeillä kerrottiin kuulumisia, raportoitiin säästä ja terveydentilasta kaukana oleville sukulaisille ja ystäville. Pajassa ei käytetä mustekyniä eikä ranskan kieltä, kuten 1800-luvulla, mutta muuten noudatamme etikettiä ja kirjoitamme hienostuneesti. Kirjeen voi viedä vastaanottajalle itse tai postittaa paikan päältä (ota osoite mukaan).
Paja sopii kaikille kirjoitustaitoisille. Non-stop.
Työpajan vetäjänä on FM, historoitsija Tiina Hero. Kirjepaja on maksuton.

Soitintyöpaja
Hermanin teltassa linnan kunniapihalla
Klo 11.00–13.00 ja 14.00–15.00
Soitintyöpaja on luova ja innostava työpaja, jossa osallistujat pääsevät valmistamaan itse soittimia askartelumateriaalista. Soitintyöpajassa yhdistyvät kädentaidot, musiikin ilo ja kokeilunhalu.
Työpajan vetäjänä on varhaiskasvatuksen opettaja Anja Suominen ja apuohjaajana Fanni Sainio. Työpaja on ikärajaton ja maksuton.

Katso myös Herman-päivien torstain 23.7. ohjelma ja muu oheisohjelma Askaisissa.