Suomen Muinaismuistoyhdistys X Kansallismuseo: Käden tieto -luentosarja

Avoinna tänään 11—18
2.10.2019 18:00 — 4.12.2019 20:00

Suomen Muinaismuistoyhdistys keräsi jo lähes 150 vuotta sitten esineistöä perustettavan Kansallismuseon kokoelmiin, ja yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä asti. Syksyn luentosarjan teemana on Käden tieto, jota lähestytään keskiaikaisten veistosten, miekkojen ja neulonnan kautta.

Syksyn aikana Kansallismuseon Ateljeessa kuullaan kolme luentoa, keskiviikkoisin klo 18 alkaen. Luennoille on vapaa pääsy, kesto on noin tunnin.

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

2.10. KESKIVIIKKONA
Keskiaikaisten veistosten tuntija, väitöskirjatutkija Katri Vuola: Koivua, lehmusta vai leppää? Puulajit keskiaikaisissa veistoksissa

Suomessa on säilynyt kansainvälisestikin ottaen huomattava määrä keskiaikaisia, maalattuja puuveistoksia. Näillä nykyisin museokokoelmiin liitetyillä edelleen myös kirkoissa olevilla veistoksilla on ollut tärkeä rooli katolisen kirkon rituaaleissa ja hartauselämässä. Veistosten alkuperää tai tekijöitä tunnetaan kuitenkin melko huonosti kirjallisen lähdetiedon puuttuessa. Katri Vuola on väitöstutkimuksessaan perehtynyt veistoksissa käytettyihin materiaaleihin ja tekniikoihin, sekä pohtinut niiden merkitystä veistosten alkuperän määritykselle. Koivusta puhutaan yleisimpänä veistosten materiaalina, mutta mitä puulajeja paikallisissa veistotyöhuoneissa todella suosittiin?

Katri Vuola

6.11. KESKIVIIKKONA - PERUTTU! ETSIMME UUTTA AJANKOHTAA
Rautakauden ja viikinkiajan miekat tunteva arkeologi ja seppä Mikko Moilanen: Kokeellinen arkeologia miekkatutkimuksen työkaluna

Mitä kokeellinen arkeologia on ja miten se voi toimia arkeologin työkaluna? Entä kuinka sitä voidaan käyttää aseiden ja erityisesti miekkojen tutkimuksessa? Rautakauden miekkojen elinkaaren vaiheita on tutkittu vain vähän kokeellisen arkeologian kautta. Mikko Moilasen väitöstutkimus nuoremman rautakauden säiläkirjoitusmiekoista selvitti kokeellisen tutkimuksen avulla säiläkirjoitusten ja miekkojen valmistusta. Kokeellinen arkeologia auttoi kumoamaan vanhoja oletuksia ja luomaan uusia näkökulmia arkeologiseen aineistoon.

Mikko Moilanen

4.12. KESKIVIIKKONA
Neulonnan ja neulottujen tuotteiden merkityksiä yli 150 vuoden ajanjaksona tutkinut Anna Rauhala: Merkityksellinen neulonnan taito

Mikä neulonnassa koukuttaa, selvitti väitöskirjatutkimuksessaan Anna Rauhala. Oliko neulominen ennen pelkkä välttämättömyys pakon edessä vai liittyikö siihen lisäksi muita syitä? Missä määrin miehet neuloivat ja kuinka heihin suhtauduttiin? Entä millaisena neulontataito näyttäytyi sota-aikana? Rauhala on tutkinut neulonnan ja neulottujen tuotteiden merkityksiä sekä neulojien kokemuksia 150 vuoden aikajaksolla vanhasta maatalousyhteiskunnasta nykyaikaan.

Anna Rauhala

Vapaa pääsy.