Muikkarit Kansikuva

Suomen Muinaismuistoyhdistys X Kansallismuseo: Menneisyyden tekijät – tulevaisuuden suuntaajat

Avoinna tänään 11—20
2.9.2020 17:00 — 2.12.2020 19:00

Muinaismuistoyhdistyksen juhlavuoden kunniaksi järjestettävä luentosarja koostuu luennoista ja keskusteluista, jotka käsittelevät sekä poikkeuksellista aikaa jossa elämme että laajemmin kulttuuriperinnön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Siihen, mikä menneisyydestä nousee tai nostetaan vaalimisen arvoiseksi, vaikuttavat niin yhteiskunnalliset virtaukset, kulttuuriperintötyön ammattilaiset kuin meistä jokaisen suhde omaan historiaamme. Samanaikaisesti kun kulttuuriperintötyö on menneisyyden muistojen vaalimista, on se myös valintoja tulevaisuutta ajatellen. Mitä haluamme tallentaa omasta ajastamme tulevaisuuteen?

Suomen Muinaismuistoyhdistys perustettiin 150 vuotta sitten tukemaan suomalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua. Yhdistys keräsi kokoelmia perustettavalle Kansallismuseolle ja dokumentoi suomalaista kulttuuriperintöä. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä asti.

Luentosarjan tilaisuudet järjestetään Kansallismuseon Auditoriossa (museon pohjakerros), jonka lisäksi niitä on mahdollista seurata etänä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

ke 2.9. klo 17–18, Auditorio
Kriisi, jälleenrakennus, kulttuuriperintö

Kriisit väistämättä muuttavat arkeamme, ja niiden vaikutukset heijastuvat myös kulttuuriperintötyöhön. Kun museot, teatterit, kirjastot ja arkistot keväällä 2020 sulkeutuivat, tuli myös kulttuuri-insitituutioiden merkitys ihmisten arjessa poikkeuksellisen näkyväksi. Suljettujen ovien takana työ jatkui: kriisi merkitsi paitsi tarvetta dokumentoida uudenlaista tilannetta myös haastetta löytää uusia toimintamuotoja. Mikä on kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötyön suhde kriiseihin? Entä minkälainen rooli museoilla on kriiseistä selvimiäsessä ja jälleenrakennustyössä?

Teemasta alustavat Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja, kansatieteen dosentti Pia Olsson Helsingin yliopistosta, nykyajan ilmiöiden dokumentoinnista vastaava amanuenssi Maria Ollila Suomen kansallismuseosta sekä tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss Helsingin kaupunginmuseosta.

Tilaisuus jatkuu keskustelun päätyttyä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokouksena klo 18-19.

Seuraa tilaisuutta etänä: https://live.kansallismuseo.fi/?live=kulttuuriperintotyojakriisit


ke 7.10. klo 18–19, Auditorio
Monimuotoinen muinaisuus – yhteinen tulevaisuus

Kulttuuriperintö on aineellista ja aineetonta, omaa ja jaettua, synkkää ja kaunista, luonnon ja ihmisen vuoropuhelua. Se koskettaa, ravistelee, herkistää, ihmetyttää ja parhaimmillaan auttaa meitä ymmärtämään. Sitä väärinkäyttämällä voidaan alistaa ja syrjäyttää. Miten kulttuuriperintöä on aiemmin hyödynnetty ja kuinka ymmärrys monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä voi 2020-luvulla tukea kestävää kehitystä?

Lokakuun tilaisuudessa esitellään Suomen Muinaismuistoyhdistyksen juhlajulkaisu Suomen Museo - Finskt Museum 2020. Julkaisun teemoista alustavat arkeologian tohtorikoulutettava Liisa Kunnas-Pusa sekä filosofian tohtori, folkloristi Heidi Haapoja-Mäkelä Helsingin yliopistosta. Keskustelua johtaa Suomen Museo – Finskt Museum toimituskunnan edustaja, filosofian tohtori Frida Ehrnsten Suomen kansallismuseosta.

Folkloristi Heidi Haapoja-Mäkelä (FT, MuM) toimii post doc -tutkijana Helsingin yliopistossa. Häntä kiinnostavat erityisesti Kalevalaan liittyvät ideologiset merkitykset nykypäivässä. Hän on tutkinut myös sitä, miten kansanperinteeksi ja aineettomaksi kulttuuriperinnöksi nimettyjä ilmiöitä käytetään suomalaisuuden määrittelyissä. Haapoja-Mäkelä on palkittu vuonna 2019 Kalevalaseuran nuoren tutkijan palkinnolla.

FM Liisa Kunnas-Pusa on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Hän valmistelee väitöskirjaansa suomalaisen arkeologian varhaishistoriasta 1700-1800-luvuilla Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisella apurahalla ja on kiinnostunut erityisesti kivikauden tutkimuksen historiasta.

Seuraa tilaisuutta etänä: https://live.kansallismuseo.fi/?live=monimuotoinenmuinaisuus


ke 4.11. klo 18-19, Auditorio
Eliel Aspelin ja periferian taide

Taidehistorioitsija Eliel Aspelinin kirjoittama Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään ilmestyi vuonna 1891. Se oli ensimmäinen Suomen kuvataiteen ja arkkitehtuurin historian yleisesitys. Vaikka julkaisun asema Suomen taidehistorian tutkimuksen historiassa on kiistaton, sitä on kuitenkin tutkittu ja tulkittu yllättävän vähän.

Esitelmässä etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin Aspelin liitti Suomen taiteen historian osaksi yleistä taiteen historiaa? Miten hän ratkaisi perifeerisyyden ongelman? Minkälaisen kokonaiskertomuksen hän esitti suomalaisen taiteen historiasta ja tulevaisuudesta?

Aiheesta luennoiva filosofian tohtori Anna Ripatti on 1800-luvun arkkitehtuuriin ja restaurointihistoriaan erikoistunut taidehistorioitsija, joka on tutkinut myös taidehistorian tutkimushistoriaa.

Seuraa tilaisuutta etänä: https://live.kansallismuseo.fi/?live=elielaspelinjaperiferiantaide


ke 2.12. klo 18-19, Auditorio
Kulttuuriperinnön kauneimmat ja kauheimmat kliseet

Paneelissa keskustellaan siitä, millaisia menneisyyttä koskevia kaavamaisia näkemyksiä kansallista identiteettiä ja “suomalaisuutta” rakentava kulttuuriperintö käyttää rakennusaineinaan. Monitieteinen paneeli kutsuu myös yleisön mukaan pohtimaan, kuinka klisee tunnistetaan kliseeksi ja voivatko stereotypiat kuitenkin tavoittaa jotakin aitoa ja totuudenmukaista. Kenen tehtävä näiden kliseiden purkaminen on vai tarvitaanko niitä johonkin?

Keskustelemassa yliopistonlehtori Derek Fewster Helsingin yliopistosta, yliopistonlehtori Janne Ikäheimo Oulun yliopistosta, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff Ateneumista sekä museonjohtaja Terhi Pietiläinen Heinolan kaupunginmuseosta.

Keskustelua johdattelevat filosofian tohtori, arkeologi Johanna Enqvist ja kansatieteen dosentti, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja Pia Olsson.

Seuraa tilaisuutta etänä: https://live.kansallismuseo.fi/?live=kulttuuriperinnonkliseet