PERUTTU: Suomen Muinaismuistoyhdistys X Kansallismuseo: 150 vuotta kulttuuriperintötyötä

Suljettu tänään
5.2.2020 18:00 — 7.5.2020 19:00

Koronavirustilanteen ja eilen julistetun poikkeustilan vuoksi Eliel Aspelin ja periferian taide -luento ke 1.4. sekä Kulttuuriperinnön kauneimmat ja kauheimmat kliseet -keskustelu to 7.5. siirretään ensi syksyyn. Tapahtumien uudesta ajankohdasta tiedotetaan mahdollisimman pian.

Suomen Muinaismuistoyhdistys perustettiin 150 vuotta sitten tukemaan suomalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua. Yhdistys keräsi kokoelmia perustettavalle Kansallismuseolle ja dokumentoi suomalaista kulttuuriperintöä. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä asti. Kevään 2020 luentosarjassa keskitytään tähän pitkäjänteiseen kulttuuriperintötyöhön ja tarkastellaan, mitkä aatteet ja ideat ovat työtä eri aikoina kannatelleet.


Muinaismuistoyhdistyksen juhlavuoden kunniaksi järjestettävä, otsikolla #1870 – 150 vuotta kulttuuriperintötyötä kulkeva luentosarja koostuu kolmesta luennosta ja yhdestä paneelikeskustelusta. Luennoilla syvennytään suomalaisen arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian vaiheisiin 150 vuoden varrelta sekä keskustellaan kulttuuriperinnön merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luennot järjestetään Kansallismuseon Ateljee-tilassa ja paneelikeskustelu Kansallismuseon Auditoriossa ja kaikkiin tilaisuuksiin on maksuton pääsy.

ke 5.2. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
100 vuotta suomalaisen arkeologian teoreettisia käännekohtia, filosofian maisteri Marko Marila

Suomalaista arkeologiaa luonnehditaan usein teoriattomaksi ja tieteenfilosofisesti ohueksi. Tämä yleistys on kuitenkin harhaanjohtava. Suomalaiset arkeologit ovat osallistuneet arkeologian kansainväliseen teoria- ja menetelmäkeskusteluun aktiivisesti 1800-luvun loppupuolelta lähtien, eikä edes 1970-luvulla levinnyt, tieteenfilosofisesti kunnianhimoinen Uusi Arkeologia säästynyt kovalta kritiikiltä.

Arkeologian teoriaa ja filosofiaa tutkinut Marko Marila Helsingin yliopistosta luo esitelmässään katsauksen suomalaisen arkeologian teoreettisen kehityksen käännekohtiin keskittymällä etenkin professori C. F. Meinanderin 1970-luvulla esittämään Uuden Arkeologian kritiikkiin.

ke 4.3. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
Lähellä ja kuitenkin kaukana – sukukansoja jäljittämässä kansatieteellisen tutkimustradition hengessä, kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen

Suomessa oli aina 1920-luvulle asti kansatieteellisen tutkimuksen johtolankana suomalais-ugrilainen kieliyhteys. Alkuvaiheissa toisena pääjuonteena oli Kalevala, jonka uskottiin osoittavan, että suomalaisilla oli ylväs menneisyys. Näiden ajatusten johdattamina lähti tutkimusmatkailijoita selvittämään kieli- ja kulttuuriyhteyksiä itään, aina Siperiaan asti. 1980-luvulla tutkimusmatkat seurasivat edeltäjien jalanjälkiä, kuitenkin tarkoituksena oli 'toiseuden' eli sukukansojen kulttuurin kartoittaminen. Onko olemassa ristiriitaa sukukansojen omien tutkimusten ja 'ulkopuolisten' tutkijoiden tieteellisen tuotannon välillä ja ovatko 'ulkopuolisten' tutkijoiden kenttätyöt sukukansojen parissa oikeutettuja?

Aiheesta luennoi suomalais-ugrilaisten sukukansojen parissa vuodesta 1981 työskennellyt kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen.


ke 1.4. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
Eliel Aspelin ja periferian taide, filosofian tohtori Anna Ripatti

Taidehistorioitsija Eliel Aspelinin kirjoittama Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään ilmestyi vuonna 1891. Se oli ensimmäinen Suomen kuvataiteen ja arkkitehtuurin historian yleisesitys. Vaikka julkaisun asema Suomen taidehistorian tutkimuksen historiassa on kiistaton, sitä on kuitenkin tutkittu ja tulkittu yllättävän vähän. Esitelmässä etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin Aspelin liitti Suomen taiteen historian osaksi yleistä taiteen historiaa? Miten hän ratkaisi perifeerisyyden ongelman? Minkälaisen kokonaiskertomuksen hän esitti suomalaisen taiteen historiasta ja tulevaisuudesta?

Filosofian tohtori Anna Ripatti on 1800-luvun arkkitehtuuriin ja restaurointihistoriaan erikoistunut taidehistorioitsija, joka on tutkinut myös taidehistorian tutkimushistoriaa.

to 7.5. klo 17-18, Kansallismuseon Auditorio
Kulttuuriperinnön kauneimmat ja kauheimmat kliseet

Paneelissa keskustellaan siitä, millaisia menneisyyttä koskevia kaavamaisia näkemyksiä kansallista identiteettiä ja “suomalaisuutta” rakentava kulttuuriperintö käyttää rakennusaineinaan. Monitieteinen paneeli kutsuu myös yleisön mukaan pohtimaan, kuinka klisee tunnistetaan kliseeksi ja voivatko stereotypiat kuitenkin tavoittaa jotakin aitoa ja totuudenmukaista. Kenen tehtävä näiden kliseiden purkaminen on vai tarvitaanko niitä johonkin? Keskustelua johdattelevat filosofian tohtori, arkeologi Johanna Enqvist ja kansatieteen dosentti, Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja Pia Olsson.

Tilaisuus jatkuu keskustelun päätyttyä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokouksena klo 18-19.