Suomen Muinaismuistoyhdistys X Kansallismuseo: Ihmisyyden rajapinnalla

Suljettu tänään
3.2.2021 18:00 — 7.4.2021 19:00

Kansallismuseon ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen tiivis yhteistyö jatkuu myös vuonna 2021. Kaikki kevään luennot järjestetään webinaareina (linkit luentojen otsikoiden alla).

Ihmisyyttä ja ihmisenä olemista on määritelty ja määritellään monella tavalla. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kevään verkossa järjestettävässä luentosarjassa pohditaan ihmisyyden rajanpintoja. Luennoilla tarkastellaan rajanvetoja ihmisen ja eläimen välillä sekä sitä, miten elämä ja kuolema määrittelevät käsitystämme ihmisyydestä. Tule linjoille kuulemaan, mitä hybridiolentojen, vainajien ylirajainen muistaminen ja arkeologinen hautatutkimus voivat kertoa ihmisenä olemisesta.

Hybridieläimet keskiajan kuvastossa keskiviikko 3.2. klo 18-19

Live (kansallismuseo.fi) Huom. linkki aktivoituu kun luento alkaa.

Ihmisen ja eläimen sekoituksia esittävät yhdistelmähahmot olivat suosittuja aiheita keskiajan kuvakulttuurissa. Erityisesti myöhäiskeskiajan marginaalikuvastoon liitetyt hybridit haastoivat tiukkaa rajanvetoa ihmisen ja eläimen välillä, kun yhteiskuntahierarkian eri laidoille sijoitetut hahmot kytkeytyivät osaksi samaa ruumista. Mitä hybridikuvaukset voivat kertoa meille keskiajalla vallinneesta suhteesta ihmisen ja eläimen välillä tai jopa ihmisyydestä itsessään?

FM Vilma Mättö työstää taidehistorian alan väitöskirjaa Turun yliopistossa. Väitöstutkimus keskittyy hybridiolentojen kuvauksiin Suomen ja Ruotsin keskiaikaisissa kirkkomaalauksissa.

Haudat rajan takana: ylirajainen kulttuuriperintötyö Sallassa keskiviikko 3.3. klo 18-19

Live (kansallismuseo.fi)

Salla oli suomalaisia paikkakuntia, joissa toisen maailmansodan päättyminen merkitsi kokonaisten kylien ja maisemien menettämistä lähes puolen kunnan pinta-alasta jäädessä Neuvostoliiton puolelle. Rajantakaisella maalla, mukaan lukien entisen kuntakeskuksen kirkkomaa, ei voinut vierailla lähes viiteenkymmeneen vuoteen. Rajojen avauduttua Sallassa on tehty ahkerasti ylirajaista kulttuuriperintötyötä, pystytetty muistomerkkejä ja tehty kotiseutumatkoja Vanhan Sallan maisemiin. Kuntaan on myös perustettu sodan ja jälleenrakennuksen kulttuuriperintöä esittelevä museo. Keskeisessä roolissa ovat olleet kulttuuriperintötyötä tekevät yhdistykset ja niiden aktiivit sekä ylirajainen yhteistyö.

Etnologi, dosentti Eerika Koskinen-Koivisto työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Viime vuosina hän on tutkinut toisen maailmansodan materiaalista kulttuuriperintöä ja ylirajaisia perhehistorioita. Koskinen-Koivisto johtaa parhaillaan SENSOMEMO-tutkimusprojektia (Suomen Akatemia), jossa tutkitaan arjen materiaalisuutta ja sitä, miten esineisiin liittyvät havainnot, aistikokemukset ja muistot kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat ihmisiin.

Arkeologinen hautatutkimus menneisyyden yksilöiden jäljillä keskiviikko 7.4. klo 18-19

Live (kansallismuseo.fi)

Arkeologisen tiedon lähteenä käytetään usein hautoja, joiden avulla on pyritty ymmärtämään muun muassa yhteisöjen rakenteita tai uskomusmaailmoja ja niissä tapahtuvia muutoksia. Hautatutkimuksessa on perinteisesti keskitytty laajoihin maantieteellisiin alueisiin, kokonaisiin kalmistoihin tai pitkiin ajanjaksoihin, minkä vuoksi tärkeitä yksityiskohtia jää väistämättä vähemmälle huomiolle. Minkälaisia rautakauden hautaustavat ovat, kun niitä katsotaan yksilön näkökulmasta? Tässä esitelmässä käsitellään sitä, miten yksilöiden nostaminen tutkimuskohteeksi voi auttaa ymmärtämään historiaa sekä myös nykypäivän ilmiöitä ja asenteita. Mitä hautaustavat kertovat esimerkiksi suhtautumisesta sairauksiin tai mahdollisiin epidemioihin? Entä voiko rautakauden hautoja tutkimalla ottaa kantaa muunsukupuolisten asemaan yhteisöissä?

Aiheesta luennoi väitöskirjatutkija Ulla Moilanen Turun yliopistosta. Hän viimeistelee väitöskirjaansa Hämeen ja Ylä-Satakunnan hautaustapojen variaatiosta rautakaudella.