Virtuaalikierros väestönsuojassa

Avoinna tänään 10—16
1.3.2021 00:00

Millainen linnan puolustusvallin sisällä oleva vankila-aikainen väestönsuoja oikein on ja miksei sinne ole pääsyä? Väestönsuojaan on nyt mahdollista tutustua virtuaalisesti 3D-kuvaustekniikan avulla.

Linnan vankila-aikainen väestönsuoja 1930-luvulta

Sodan uhka oli suuri 1930-luvun loppupuolella ja Suomessa ryhdyttiin erilaisiin sotilaallisiin varotoimenpiteisiin. Tämä suoja on todennäköisesti rakennettu loka-marraskuun vaihteessa 1939. Talvisota syttyikin pian väestönsuojan valmistumisen jälkeen 30.11.1939. Väestönsuoja on Suomessa harvinainen säilynyt esimerkki ennen talvisotaa rakennetusta katetusta suojahaudasta, joka oli tyypillinen väestönsuojarakennelma 1930-luvun lopulla.

Väestönsuoja sijaitsee maasta rakennetun puolustusvallin sisällä linnan eteläpuoleisella pihalla. Kyseinen valli on alun perin rakennettu 1700-luvun loppupuolella.

Rakennelma on T-mallinen. Eteiskäytävä on n. 6,4 metriä pitkä ja poikkikäytävä kokonaisuudessaan n. 13,4 metriä. Betoniseinät ovat noin 14 cm paksuja. Eteiskäytävän leveys on noin 1 metriä ja poikkikäytävän noin 1,5 metriä. Korkeutta väestönsuojalla on noin 1,80 m. Seinät on maalattu valkoiseksi, mutta ovat likaantuneet vuosien mittaan.

Suojan sisäänkäynnin oviaukko on ollut sijoitettuna eteiskäytävän sivuseinälle, jotta mahdolliset pommin sirpaleet eivät lentäisi suoraan suojan sisään. Sisälle astuttaessa tullaan ensin pieneen eteiseen, josta toinen oviaukko johtaa eteiskäytävään. Suojan ulko-ovi ja väliovet ovat hävinneet aikojen kuluessa.

Suojan katteena on holvattu muottibetonikatto, jonka betonipinnassa näkyy edelleen puumuottien kuviot. Suojan katon päällä on lisäksi käytetty maata sekä vanhojen ulkovalokuvien perusteella myös kiviä suojarakenteena.

Sisällä suojassa oikeanpuoleisen n. 6,5 metrin pitkän käytävän päässä on vaakasuuntainen putki, joka johtaa ulos saakka vallin lävitse. Tätä putkea on käytetty ilmanvaihtoon. Samaisen käytävän päässä näkyy nyt muuten betonisessa seinässä tiilimuurattua seinää, jonka paikalla on todennäköisesi ollut suojan varauloskäytävä.

Suojan sisällä oli sitä avattaessa paljon lahonneita lautoja ja rimoja, jotka siivottiin pois. Puuhyllyköiden jäänteiden paikat näkyvät seinissä tummina pysty- ja vaakajälkinä. Suojassa oli myös vanhoja sähköjohtoja, valokytkimiä jne. Nämä viittaavat siihen, että kellaria on käytetty sodan jälkeen talouskellarina.

Suojan alkuperäiseen varustukseen on mahdollisesti kuulunut puiset penkit poikkikäytävän reunoilla. Näistä ei ole jäljellä mitään jäänteitä.

Vasemmanpuoleinen n.6,5 metriä pitkä käytävä on huonoimmassa kunnossa. Maanpaine on aikojen kuluessa aiheuttanut sivuseiniin vaakahalkeamia sekä betonilattioiden ylösnousun. Ohuehkot ja betoniraudoittamattomat seinät ja lattiat eivät ole kestäneet maamassojen painetta.

Vasemmanpuoleisen käytävän päästä johtaa suoraan ylös maavallin päälle metallinen ilmanvaihtoputki, joka nykyään on kuitenkin tukossa.