Historiaa

Vuonna 1871 valmistunut Hämeenlinnan lääninvankila toimi vuoteen 1993 asti. Vankeinhoidon päätyttyä Hämeenlinnan lääninvankilassa Hämeenlinnan kaupunki avasi rakennuksen Vankilamuseona vuonna 1997 ja ylläpiti Vankilamuseota vuoteen 2015. Suomen kansallismuseon yleisökohteena tämä Suomen ensimmäinen sellivankila avautui 2.5.2019 nimellä Vankila.

Hämeenlinnan kaupunki on tunnettu vankila- ja varuskuntakaupunki ja Linnanniemellä nämä toiminnot ovat liittyneet tiiviisti jo keskiajalla rakennettuun Hämeen linnaan. Myös linna toimi vankilana 1830-luvulta vuoteen 1972 saakka, jolloin linnassa ollut naisvankila siirtyi pois linnasta. Päälinna avautui vuonna 1979 museokohteena.

Vankila on arkkitehti L.I. Lindqvistin suunnittelema sellirakennus, joka oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Tämä oli aikansa moderni laitos uudenaikaisine lämmitys-, ilmastointi-, vesi-, hygienia- ja ruokahuoltojärjestelmineen. Rakennuksessa on kolme kerrosta ja lisäksi kellarikerros eli maakerta. Kolme sellikerrosta on yhteydessä toisiinsa koko rakennuksen halki kulkevan keskuskäytävän kautta. Kussakin kerroksessa on 22 tynnyriholvattua selliä. Yhden sellin pinta-ala on n. 8 m2.

Nykyinen Vankila on toiminut miesten vankilana. Vankilahistorian aikana Hämeenlinnan vankiloissa ovat suorittaneet rangaistustaan mm. Antti Isotalo. Hämeen linnan naisvangeista tunnetuimpia ovat Elvi Sinervo, Hertta Kuusinen ja Maria Åkerblom.

Vankilan näyttelysisältöjen uudistustyö

Tavoitteena on ollut nostaa esiin vankilan kokeneiden, niin vankien, vartijoiden kuin muidenkin vankilaan liittyvien henkilöiden muistoja, tarinoita ja kokemuksia. Vankilan uudistusta on ollut toteuttamassa moniammatillinen käsikirjoitustiimi. Mukana on ollut Suomen kansallismuseon asiantuntijoiden lisäksi entisiä vankeja, toimittajia, tutkijoita ja taiteilijoita. Yhteistyötä on tehty Rikosseuraamuslaitoksen, Hämeenlinnan kaupunginmuseon, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Käsikirjoitustyöryhmään ovat kuuluneet mm. historioitsija ja tietokirjailija Sandra Hagman, kirjailija Jan Jalutsi, toimittaja Mari Lukkari ja HuK Gisela Schulz-Ala-Tala.

Tänä päivänä vankeinhoidon ja vankielämän historia ja kertomukset elävät seinäkirjoituksissa, esineissä ja ajan kolhimissa selleissä, joissa nousevat pintaan ihmisyyden perimmäiset kysymykset ja monenlaiset tunteet.