Aleksanteri Suuren drakma Miletoksesta

Aleksanteri Suuren elinaikana Miletoksessa lyöty raha, jonka etusivulla on Herakles ja takasivulla on Zeus. Aleksanterin elinaikana lyödyt rahat on usein vaikea erottaa niistä, joita hänen seuraajansa lyöttivät ympäri hänen entistä valtakuntaansa Aleksanterin kuoltua, pyrkiessään pönkittämään asemaansa uusien kuningaskuntiensa hallitsijoina. Miletoksen sarja on yksi harvoista, joiden voidaan jollain varmuudella sanoa olevan Aleksanterin elinaikaisia.

Rahassa kuvatut hahmot ovat vahvasti sidoksissa Aleksanterin ympärille rakentuneesta ja rakennetusta legendasta. Jo Aleksanterin ollessa elossa, hänen sanottiin olevan Zeuksen poika. Myöhemmin Aleksanterin jo kuoltua uskomus levisi ja esimerkiksi kreikkalainen elämänkertakirjailija Plutarkhos kirjoitti hänen jumalallisista juuristaan. Valloitettuaan Egyptin Aleksanterin uskotaan myös itse sanoneen Zeus-Ammonin olevan hänen isänsä. On mahdollista, että kyseessä oli tapa luoda paikallisiin uskomuksiin sopiva kuva uudesta hallitsijasta, sillä Egyptissä kuninkuus oli vahvasti liitoksissa jumaluuteen. Myöhemmin tällaista metodia käytti myös Ptolemaios, joka Aleksanterin kuoleman jälkeen nousi Egyptin kuninkaaksi. Toisaalta tarina Aleksanterin jumaluudesta oli tunnettu myös muualla Välimeren alueella, eivätkä jumalista polveutuvat kuninkaat olleet kreikkalaisillekaan vieras käsite. Herakles puolestaan oli tärkeä osa Argeadien hallitsijasuvun myyttistä historiaa, sillä he polveutuivat omien sanojensa mukaan Karanoksesta, joka oli Herakleen jälkeläinen. Lisäksi Aleksanteria itseään verrattiin antiikin aikaisissa lähteissä Heraklekseen. Yksi näistä samankaltaisuuksista oli myös se, että molempien isä oli Zeus, ainakin legendoissa.