Ateenan drakma

Drakma Ateenasta, jonka etusivulla on Athenen kypäräpäinen profiili ja takasivulla on pöllö syvennetyssä neliössä. Neliön vasemmassa yläkulmassa on oliivipuun oksa ja oikealla kirjaimet AΘE. Rahan etusivu on lyöty hieman vinoon.

Kuten monessa muussakin asiassa, ateenalaisten rahat eroavat muiden kreikkalaisten kaupunkien rahoista. Yleensä kaupungit muuttivat lyöttämiensä rahojen tyyliä muutamien vuosikymmenien välein, mutta ateenalaiset rahat pysyivät samanlaisina 500-luvulta alkaen, huolimatta siitä, että niiden lyöttäminen alkoi Peisistratoksen aloittaman tyrannian aikana. Vaikka Ateena siirtyi demokraattiseen hallintomalliin tyrannian loputtua, rahojen tyyliä ei muutettu. Rahat pysyivät samanlaisina aina vuoteen 164 eaa. asti, kunnes roomalaisten vaikutusvalta Ateenassa ja muualla Kreikan niemimaalla kasvoi.

Athene oli Ateenan suojelusjumalatar. Myyttien mukaan kaupunki sai nimensä Athenen voitettua kilpailun Poseidonin kanssa siitä kumpi sai olla kaupungin suojelija. Athenen lahja ateenalaisille oli oliivipuu, joka osoittautui suositummaksi kuin Poseidonin suolavesilähde ja takasi Athenen voiton Tästä johtuen rahan takasivulla on oliivipuun oksa. Pöllö puolestaan on yksi Atheneen useimmin yhdistetyistä eläimistä. Huomionarvoista on myös Athenen kypärä, joka eroaa korinttilaisesta kypärästä selkeästi. Koska Korintti ja Ateena sotivat usein keskenään johtuen molempien merkittävästä asemasta Kreikan mantereella ja pyrkimyksestä nousta hegemoniseen asemaan, ei ole yllättävää, että kaupungit pyrkivät luomaan samasta jumalattaresta erilaiset versiot visuaalisesti.