Toista maata viimeistelee Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistuksen
Vuonna 2021 avautuva Toista maata -näyttely kertoo Suomen alueen historiasta keskiajalta itsenäistymisen alkuvaiheisiin saakka. Miten Skandinavian ja Venäjän välisestä alueesta tuli Suomi?
Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistus jatkuu. Esihistoria-näyttely avattiin maaliskuussa 2017 ja itsenäisen Suomen aikaa käsittelevä Suomen tarina itsenäisyyspäivänä 2017. Nyt käynnissä on perusnäyttelyn viimeisen osion uudistus, Toista maata, joka kertoo esihistorian ja itsenäisen Suomen välisestä ajasta Suomen alueella, keskiajalta 1800-luvun loppuun.
Toista maata -näyttelyn keskeiset näkökulmat kiteytyvät kolmeen: Ihmisyys, Usko ja Me osana maailmaa. Näyttelyssä tuodaan esille Suomen alueen kansainvälinen ja monimuotoinen menneisyys. Suomi on aina ollut osa muuta maailmaa. Ennen itsenäistymistään Suomi oli ensin osa Ruotsia ja sitten Venäjää, ja se on vaikuttanut siihen, mitä olemme nyt ja millaiseksi rakennamme tulevaisuutemme.
Miten yhdistetään elämyksellinen näyttelykokemus ja museon yhteiskunnallinen rooli? Millaisista asioista juuri Kansallismuseon pitää kertoa 2020-luvulla? Mitä meidän täytyy tietää historian tapahtumista ja käännekohdista? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä yleisöjen, eri alojen tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Toista maata on itsenäinen ja ainutkertainen näyttely, mutta samalla se rakentaa sillan Kansallismuseon perusnäyttelyn kahden muun osan, Esihistorian ja Suomen tarinan, välille ja täydentää Kansallismuseon perusnäyttelyn kiehtovaksi kokonaisuudeksi.
Seuraa Toista maata -näyttelyn valmistumista Instagramissa Kansallismuseon Instagram-tilillä ja tunnisteella #toistamaata
Kuvassa yksityiskohta Kalannin kirkon alttarikaapista, johon on kuvattuna Pyhän Barbaran legenda. Alttarikaapin on valmistanut Hampurin dominikaaniluostarin veljestöön kuulunut ”Meister Francke” 1420-luvulla. Perimätiedon mukaan kalantilaiset löysivät kaapin kellumasta merestä. Se on alunperin saattanut kuulua Turun tuomiokirkolle.