Tontut

Kuukauden esine - Joulukuu 2022

Vanhassa suomalaisessa uskomusperinteessä tontut olivat kodinhaltijoita, jotka monin eri tavoin vastasivat talon onnesta. 1800-luvun lopulla tämän perinteen pohjalta syntyivät nykyisin tuntemamme joulutontut.

Tonttu-sana on lainaa Ruotsista, missä tomte viittasi talon omaan haltijaan. Kansan parissa ei ollut selkeää käsitystä siitä, mistä tontut olivat peräisin, mutta ajateltiin mm., että tontuksi päätyi talon ensimmäinen isäntä tai ensimmäinen talossa tulen sytyttänyt henkilö. Tonttuihin liittyvä moninainen kertomusperinne eli vahvana aina sotien jälkeiseen aikaan asti.

Useimmiten tonttu kuvattiin harmaavaatteisena pienenä ukkona, joka hoiti erilaisia talon askareita talonväen avuksi. Samassa taloudessa saattoi olla useita, eri tehtävistä vastaavia tonttuja. Kotitontun rinnalla toimivat usein etenkin riihi- ja saunatonttu, jotka valvoivat näissä rakennuksissa tulen käyttöä. Tontun keskeinen tehtävä olikin suojella talonväkeä, eikä se epäröinyt tarvittaessa näyttäytyäkään varoittaessaan mahdollisesti uhkaavasta vaarasta. Esimerkiksi ennen tulipaloa tontun voitiin havaita kantavan talon tavaroita turvaan.

Varhaiset kotitontut eivät suinkaan aina olleet pelkästään hyväntahtoisia hahmoja. Tontun uskottiin tarkkailevan talonväen elämää hyvinkin tarkasti ja arvioiden. Mikäli talonväki ei elänyt hyvätapaisesti ja ahkeroiden, saattoi helposti ärtyvä tonttu muistuttaa olemassaolostaan esimerkiksi aiheuttamalla kummittelun kaltaista häiriötä. Pahimmillaan se saattoi lähteä huonotapaisesta talosta kokonaan, vieden talosta onnen mukanaan.

Joulunaika oli tärkeä juhla myös kotitontuille. Jouluyönä tontulle oli tapana viedä lautasellinen puuroa sinne, missä sen tiedettiin asuvan, kuten saunaan, riiheen, talliin tai ullakolle. Myös joulupöytään oli tapana jättää jouluyöksi ruokaa tontuille.

Tämän vanhan, kodinhaltijaan liittyvän uskomusperinteen rinnalle syntyi 1800-luvun lopulla nykyisin tuntemamme joulutonttuperinne. Pohjoismaista joulutonttu valloitti ensimmäiseksi Tanskan, mistä ilmiö levittäytyi Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen. Joulutonttuperinteen vakiintumiseen vaikuttivat voimakkaasti kuvittajat, ennen muuta ruotsalainen Jenny Nyström, jota pidetään pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. Nyström puki kuviensa tontut vanhaa talonpoikaista asua jäljitelleeseen harmaaseen nuttuun ja punaiseen piippalakkiin. Suomessa mm. Rudolf Koivu ja Martta Wendelin omaksuivat tästä vaikutteita ja niin joulutontun ulkoinen olemus omaksuttiin myös osaksi suomalaista perinnettä.

Vuonna 2019 Suomen kansallismuseon kokoelmiin lahjoitettiin oheiset tonttuhahmot. Niiden historia ulottuu 1940-luvun alkupuolelle, sodan runtelemaan Sortavalaan, Karjalan kannakselle. Siellä tontut valmisti käsistään invalidisoitunut taiteilija, jonka nimi on vuosikymmenten saatossa painunut unholaan. Hyvin samankaltaisia tonttuja löytyy myös muiden museoiden kokoelmista, joten voi olla, että ohje näiden tonttujen valmistamiseen on aikoinaan julkaistu ja valmistajia on siten voinut ollut useampia.

Sortavalan tontut ovat n. 20-30 cm korkeita ja ne on valmistettu pula-ajalle tyypillisestä materiaalista, kreppipaperista. Kreppipaperi oli erityisen suosittu joulukoristeiden materiaali etenkin 1940-luvulla, jolloin sekä ostokoristeista että askartelumateriaaleista oli pulaa. Tonttujen runkona on käytetty rautalankaa, joka on päällystetty paperimassalla. Komeat parrat on tehty pellavasta. Tontuista kaksi on esitetty niille tyypillisinä pidetyissä askareissa: toinen kantaa talon avaimia ja kynttilälyhtyä, toinen on jo ehtinyt nauttimaan joulupuuroa. Kolmas tontuista on kuvattu lukemassa jouluevankeliumia - sen myötä tonttujen taustalla vaikuttanut vanha kansanusko kohtaa kristillisen jouluperinteen.

Raila Kataja

Kirjallisuutta

Koivisto, Kaisa – Nyman, Hannele – Saloniemi, Marjo-Riitta 2019. Joulupuu on rakennettu. Tammi.

Pulkkinen, Risto 2014. Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin. Gaudeamus.

Pulkkinen, Risto – Lindfors, Stina 2016. Suomalaisen kansanuskon sanakirja. Gaudeamus.

Saure, Heikki 2021. Tonttu – Tarua ja totta. SKS Kirjat.

Kuvalähde: Wikimedia Commons.

Tonttu 1
Harmaaseen nuttuun ja piippalakkiin pukeutuneella tontulla on käsissään lyhty ja talon avaimet. Kuva: Timo Ahola, Museovirasto.
Tonttu 2
Poikkeuksellisesti vihreään nuttuun puettu tonttu lukee jouluevankeliumia. Kuva: Timo Ahola, Museovirasto.
Tonttu 3
Tontuista kolmas on istahtanut puunkarahkalle nauttimaan joulupuurosta. Kuva: Timo Ahola, Museovirasto.
Nystrom
Ruotsalaisella kuvittajalla, Jenny Nyströmillä (1854-1946), oli suuri vaikutus joulutontun kuvalliseen olemukseen. Lasten joululehti on vuodelta 1904. Kuva: Wikimedia Commons.