Iso makuukamari
Makuukamarin sisustus on myöhäisbarokkia 1600-luvun lopusta ja 1700-luvun alusta. Isoa makuukamaria hallitsee komea katossänky, jonka verhot on kudottu vuoden 1700 tienoilla. Taustalla näkyvä kaakeliuuni on 1700-luvun puolivälistä.
Tämän komean huoneen sisustaminen makuuhuoneeksi on ollut perusteltua, koska sen vieressä on ollut pieni kabinetti, jollainen aina liittyi 1600-luvun edustavien makuuhuoneiden yhteyteen. Juhlallisessa makuuhuoneessa otettiin vastaan vieraita. Sen viereinen kabinetti puolestaan oli yksityinen tila, jonne oli mahdollisuus vetäytyä rauhaan säädynmukaisen elämän muodollisilta seremonioilta. Kabinetti saattoi toimia myos työhuoneena . Siella voitiin säilyttää esimerkiksi taide- tai kuriositeettikokoelmia.
Huoneen keskipiste on katossanky verhoineen. Loistelias, kallisarvoisilla verhoilla varustettu sänky oli mahdollisimman näyttävä. Tekstiilit olivat irtaimiston kallisarvoinen osa, joten kookkaan sängyn verhot olivat osoitus omistajansa vauraudesta ja sosiaalisesta asemasta. Louhisaaren katossängyn 1700-luvun alusta olevat sängynverhot ovat peräisin Pernajan Sjögardin kartanosta ja ne ovat ainoat Suomessa säilyneet barokkisängyn verhot. Niiden kasviaiheisessa koristelussa on barokkityylille tyypillisiä kukkamaljakoita.
Huone oli 1600-luvulla maalattu loisteliain koristemaalauksin. Kattoon maalattu ja vain osittain säilynyt ornamentiikka koostuu kahdeksankulmaisista ja pitkänomaisista kentistä, joihin on ollut maalattuna maisemia.
Englantilaisessa, 1700-luvun alun Queen Anne tyyppisessä kaappikellossa on valmistajan merkintä : John Wass, Hull. Kellokaappi samoin kuin pieni nurkkakaappi on koristeltu intialaista lakkatyöitä jäljitellen. Kaukoidästä Eurooppaan 1600-luvun alusta tuodut lakkatyöesineet kuten sermit ja puurasiat innoittivat eurooppalaisia huonekalupuuseppiä jäljittelemään niiden pintakäsittelytekniikkaa, usein eurooppalaisiin esinemuotoihin sovellettuna.
Sängyn vierelle sijoitetussa ns. yölippaassa säilytettiin 1600-luvulla pieniä arvoesineitä ja toilettitarvikkeita, jotka nekin oli usein valmistettu arvokkaista materiaaleista. Messinkistä sängynlämmitintä käytettiin kylmien lakanoiden lämmittämiseen; astia täytettiin hiilillä ja sitä liikuteltiin vuodevaatteiden välissä. Mustalla nahalla verhoilut tuolit ovat Louhisaaresta.
Voimakkaan koboltinsinisellä maalauskoristelulla varustettu rokokookaakeliuuni on 1700-luvun puolivälistä. Uunin koristeluaiheina ovat rokokookartussit ja Raamatun kohtaukset. Uuni on peräisin Karunan kartanosta. Louhisaareen sen on ilmeisesti siirtänyt kreivi Carl Robert Mannerheim.
Carl Erik Mannerheimin perukirjassa vuodelta 1837 huone mainitaan "nuoren kreivin huoneena" eli Carl Gustav Mannerheimin huoneena. Vuonna 1867 huone on mainittu "kreivin kamarina" eli "papan huoneena" (Carl Robert Mannerheimin). Huoneesta on 1600-luvulla johtanut ovi halliin.
Kuvat: Museovirasto / Soile Tirilä.
