50 vuotta museona - kaunis jugend-talo on valloittanut monta sydäntä, ja etenkin yhden se on saanut omakseen
Kun Yhdysvaltoihin asettunut Eliel Saarinen päätti 1940-luvun lopussa perheineen myydä rakkaan Hvitträskin, toivoivat he siitä presidentin asuntoa tai Arkkitehtiliiton edustustilaa. Mieluisia ottajia ei kuitenkaan ollut, joten lopulta Hvitträsk myytiin kodiksi yksityiselle pariskunnalle, joka asui talossa pari vuosikymmentä, aina henkilökohtaiseen konkurssiinsa asti. Konkurssin jälkeen Hvitträskissä ei ole enää asuttu, vaan se on tänä vuonna toiminut viisikymmentä vuotta museona. Koko tuon ajan museoammattilainen, Pepita Ehrnrooth-Jokinen, on tehnyt Hvitträskin parissa töitä. Hvitträsk ei kuitenkaan missään nimessä ole hänelle vain työpaikka – vaan hän itse puhuu sydämensä talosta.
Työn lisäksi Pepitan sitoo Hvitträskiin arkkitehtuuri- ja historiaharrastus, rakkaus jugendiin sekä sukukartano Hvitträskin naapurissa. Museoravintolasta löytyi myös keittiömestarina työskennellyt aviomies, ja pari vihittiin Hvitträskin Ateljeessa. Videoilla Hvitträsk-asiantuntijamme kertoo suhteestaan taloon, museon eri vaiheista ja esittelee ennennäkemättömiä perhekuvia Saaristen kotialbumista.
Kaikki videot ovat katsottavissa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekstitettyinä. Tekstityksen kielen voi vaihtaa YouTuben tekstitysasetuksista.
50 vuotta yhdessä - vahva side Hvitträskiin
Ensimmäisellä videolla Pepita kertoo suhteestaan Hvitträskiin, alkaen hänen sukunsa kautta jo siltä ajalta, kun talo oli vielä Eliel Saarisen ja hänen perheensä koti. Ehrnroothien ja Saaristen välisestä ystävyydestä kertovat vanhat vieraskirjat ja kuva-albumit sekä Pepitan lapsuudenkodin Tyriksen kartanon veranta, jonka Eliel Saarinen piirsi aikanaan Pepitan isoisän, Gustaf Ehrnroothin, tinasotilaslaatikon sisäkanteen.
Pepita on opastanut Hvitträskissä tuhansia tunteja, kierrättänyt museovieraita ympäri taloa: kotimaisia kävijöitä, amerikkalaisia risteilyalusvieraita, koululaisia, eurooppalaisia ja japanilaisia turisteja, kuuluisuuksia, kävijöitä eri puolilta. Hän on puhunut heille niin paljon talon asukkaista, taide-esineistä ja arkkitehtuurista, että saattaa yllättää siteeraamalla Eliel Saarista monen lauseen verran sanatarkasti ulkomuistista.
Ennennäkemättömiä kuvia Saarisen perheen kotialbumista
Seuraavalla videolla Pepita esittelee valokuvia, joissa Saarisen perhe nauttii rantaelämästä, seurapeleistä ja ystävien seurasta. Yhdessä kuvassa Eliel Saarinen heittää keihästä ja toisessa Pipsan on menossa tanssiaisiin kotinsa naapurikartanoon, joka sattuu olemaan Pepitan lapsuudenkoti.
Seuraavissa kuvissa nähdään Yhdysvalloista kesäksi Hvitträskiin lomalle tullut Eliel tennismailoineen, Lojan ompelemia kauniita vaatteita ja Eeron saippuasta veistämä minipatsas.
Eroon 70-luvun sinapinkeltaisesta ja kokolattiamatoista - Hvitträskiä on entisöity urakalla vuosien varrella
Hvitträskiä esitellään nykyisin alkuperäisessä asussaan, mutta se on vaatinut paljon entisöintiä, sillä arkkitehtien jälkeen talon omistaneet tahot, yksityinen pariskunta ja kaksi säätiötä, ehtivät kukin jättää oman jälkensä taloon. Eräässä vaiheessa talo oli 1970-luvulle tyypilliseen tapaan kuorrutettu ruskealla, sinapinkeltaisella ja oliivinvihreällä. Sittemmin alkuperäiset pinnat ja värit on kaivettu esille – esimerkiksi Pipsanin huoneen alkuperäinen pellavainen ruusutapetti löytyi viiden tapettikerroksen alta.
Tänä vuonna pala entisöintiä on jälleen saatu valmiiksi, kun Saaristen pääkylpyhuone on palautettu alkuperäiseen 1910-luvun loistoonsa. Pepita esittelee kylpyhuonetta videon loppupuolella.
Pojat ovat tulleet kotiin - Elielin ja Eeron muotokuvamaalaus palasi Hvitträskiin
Hvitträsk on kokonaistaideteos, joten arkkitehtien suunnittelemat huonekalut ja taloon valitsemat taide-esineet ovat tärkeä osa talon sielua ja olemusta. Aivan kaikki talossa alunperin olleet esineet eivät kuitenkaan ole museossa esillä aivan luonnollisesta syystä: Matilda muun muassa huutokauppasi pariskunnan huonekalut miehensä Herman Geselliuksen kuoltua ja muutti myyntirahoilla Pariisiin. Ja Saariset pakkasivat osan rakkaista esineistään mukaan Yhdysvaltoihin. Näitä esineitä on tallessa yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa, ja paljon on saatu takaisin myös Hvitträskiin. Yksi tällaisista maailmalle lähteneistä, ja sittemmin kotiin palanneista esineistä, on maalaus Elielistä ja Eerosta, isästä ja pojasta. Pepita tietää maalaukseen olleen Lojalle niin rakas, että Elielin kuoltua, Lojan uuden huvilan koko olohuone suunniteltiin maalauksen ympärille.