Kaukaa haettua
2004–2013
Kulttuurien museon perusnäyttely asettaa kokoelmien karttumisen laajempiin kulttuurihistoriallisiin kehyksiin kertomalla mistä, milloin, miksi ja kenen tuomina museon kokoelmat ovat päätyneet Suomeen.
1700-luvulta lähtien ovat suomalaiset tutkimusmatkailijat, tiedemiehet, lähetyssaarnaajat, merenkävijät, taiteenkerääjät, seikkailijat ja myöhemmin kehitysyhteistyöväki tuoneet maailmalta Suomeen esineitä, joista osa on päätynyt museokokoelmiin. Kulttuurien museon perusnäyttely kertoo ihmisen uteliaisuudesta uutta ja outoa kohtaan, matkustamisesta, kaupankäynnistä ja eri aikakausien aatevirtauksista - Suomen kontakteista muuhun maailmaan.
Perusnäyttelyn yhteydessä esitellään myös uudempia hankintoja suureen akvaariovitriiniin rakennetuissa vaihtuvissa pienoisnäyttelyissä.
SUOMALAISIA MAAILMALLA
Monet suomalaiset ovat osallistuneet kauppalaivojen ja valaanpyyntialusten kaukopurjehduksille ja toimineet virkamiehinä ja sotilaina Venäjän palveluksessa mm. Siperiassa ja Alaskassa 1800-luvulla. Kansallisromantiikka innoitti tutkimaan Suomen sukukansoja ja niiden kieliä. Maailmalla virinneet orientalismi ja evolutionismi synnyttivät myös Suomessa kielitieteellistä ja sosiaaliantropologista tutkimusta. Lähetystyöntekijöitä lähti Suomestakin eri puolille maailmaa messiaan uuden tulemisen odotuksessa.
ETHOLÉN ALASKASSA, MANNERHEIM KESKI-AASIASSA
Monet kulttuurihistoriallisesti merkittävät henkilöt ovat kartuttaneet museon kokoelmia. Omissa osioissaan esitellään Alaskan kenraalikuvernöörinä 1840-luvulla toimineen amiraali A. A. Etholénin maailmankuulu kokoelma Alaskan kansoilta, geologi Gustaf Nordenskiöldin 1890-luvulla kaivama Lounais-Amerikan anasazi-intiaanien arkeologinen esineistö sekä C. G. Mannerheimin, kielitieteilijä G. J. Ramstedtin ja arkeologi Sakari Pälsin Keski-Aasia-kokoelmat.
KULTTUURIENTUTKIMUKSEN ALKU
Kansainvälisesti merkittävät suomalais-ugrilaiset kokoelmat esitellään mm. ruokatalous- ja hääteemojen kautta. Esillä on mm. kielentutkija Kai Donnerin ja professori U. T. Sireliuksen keräämää esineistöä. Omat vitriininsä ovat saaneet sosiaaliantropologisen tutkimuksen klassikon ja kenttätyön uranuurtajan Edvard Westermarckin sekä hänen oppilaidensa Gunnar Landtmanin ja Rafael Karstenin kokoelmat Marokosta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Etelä-Amerikasta.
MERIMIEHIÄ KONGOSSA JA KIINASSA
Suomen ja Kiinan välisistä yhteyksistä kertovat pääasiassa 1800-luvulla merenkulkijoiden matkamuistoikseen tuomat kompassit, viuhkat, pienoisveistokset, piiput jne. Museon varhaisimpia Afrikka-kokoelmia edustaa Kongojoen jokilaivoilla 1900-luvun alussa työskennelleiden suomalaisten koneenkäyttäjien keräämä esineistö.
TIETOPANKKI MAAILMAN KANSOISTA
Kussakin osiossa nostetaan esille yleisinhimillisiä teemoja: yhteisöllisyys, perhe ja suku sekä uskonnon ja elinkeinojen harjoittaminen. Näyttelyn toivotaan palvelevan erityisesti eriasteista opetusta tuomalla nähtäville esineistöä, josta muodostuu maailman kansoja koskeva yhteinen tietopankkimme. Näyttelyyn kuuluu myös lasten osio, jonka teema on vesi.
Tekijät:
Näyttelytekstit ja näyttelyjulkaisun ovat kirjoittaneet Eija-Maija Kotilainen, Heli Lahdentausta, Ildikó Lehtinen ja Pilvi Vainonen.
Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Jussi Salmivuori ja valaistuksen Heli Nikunen.