Etnografiset kokoelmat

Osa Suomen kansallismuseon vanhimmista kokoelmista kuuluu etnografisiin kokoelmiin. Etenkin arktisen alueen kansoilta 1800-luvun alusta karttuneet esineistöt ovat kansainvälisestikin merkittäviä: Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palveluksessa Alaskassa toimineen A. A. Etholénin hankkima kokoelma ja kielen- ja kulttuurintutkijoiden Siperiasta keräämät esineistöt ovat korvaamattomia tietolähteitä pohjoisten kansojen historiasta.

Monenlaisissa muissakin tehtävissä maailmalla matkanneet ovat hankkineet etnografisiin kokoelmiin päätynyttä esineistöä. Kiinaan ja Alaskaan purjehtineet merimiehet ja valaanpyytäjät hankkivat sekä matkamuistoja että ”eksoottisia” esineitä ja näytteitä opetus- ja tutkimuskäyttöön. Myös sosiaaliantropologit, kuten Edvard Westermarck, hankkivat 1900-luvun alussa ajan tavan mukaan esineistöjä osana kenttätyötään.

Kokoelmiin liittyy myös huikeita tarinoita. Venäjän armeijan everstinä palvellut C. G. Mannerheim lähetettiin vuosiksi 1906–1908 sotilastiedustelijaksi itään, ratsain halki Keski-Aasian ja tiibetiläisalueen kohti Pekingiä. Hän esiintyi tutkijana ja hankki mittavan esinekokoelman alueen kansoilta sekä otti yli tuhat valokuvaa, jotka dokumentoivat autiomaiden ja keitaiden asukkaiden elämää muinaisen Silkkitien varrella.

Myös lähetystyö maailman eri kolkilla on täydentänyt kokoelmia, kuten Martti Rautasen 1800-luvun lopulla keräämä Ambomaa-aineisto. Niitä ovat täydentäneet myöhemmät lahjoitukset: Suomen Lähetysseuran entisen museon esineistö liitettiin etnografisiin kokoelmiin vuonna 2015, ja Suomen Vapaakirkon etupäässä Himalajan kansoilta 1800-luvun lopulta karttunut esineistö vuonna 2016.

1970-luvulta lähtien kokoelmia ovat kartuttaneet myös eri maissa toimineet diplomaatit ja kehitysyhteistyöntekijät. Esinekokonaisuuksia on saatu myös testamenttilahjoituksina. Muuten hankinnan painopiste on siirtynyt nykyajan esineistöön, ja kartunta on yleensä yhdistetty näyttely- ja tutkimushankkeisiin.

Ympäri maailmaa peräisin olevat etnografiset kokoelmat kiinnostavat paitsi suomalaista yleisöä, myös niiden alkuperäisten tekijöiden, omistajien ja käyttäjien perillisiä. Nykyisin kokoelma-aineistot ovatkin entistä paremmin heidän saatavillaan, esimerkiksi ambolainen esineistö ja Alaska-kokoelma on ollut viime vuosina tutkittavana. Myös kokoelmaesineiden mahdollinen palauttaminen alkuperäisten omistajien jälkeläisille eli repatriaatio on tärkeä osa eettistä kokoelmatoimintaa.

Etnografisiin kokoelmiin kuuluvaa esineistöä on esillä Suomen kansallismuseon Kuukauden esine -sarjassa ja Finna-palvelussa.

Lisätietoja

kokoelmatjatutkimus@kansallismuseo.fi