Salish-intiaanien hartiavaippa (VK1) luetteloitiin vuonna 1828. Pohjois-Amerikan luoteisrannikko. Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto.

Yleisetnografiset kokoelmat

40 000 esinettä kaikilta mantereilta.

Osa Kansallismuseon vanhimmista kokoelmista kuuluu yleisetnografisiin kokoelmiin. Etenkin arktisen alueen kansoilta 1800-luvun alusta karttuneet esineistöt ovat kansainvälisestikin merkittäviä. Venäjän siirtomaahallinnon palveluksessa toimineen A. A. Etholénin Alaska-kokoelma ja kielen- ja kulttuurintutkijoiden Siperiasta keräämät esineistöt ovat yleisetnografisen kokoelman helmiä.

Monenlaisissa muissakin tehtävissä maailmalla matkanneet ovat hankkineet esineitä yleisetnografisiin kokoelmiin, ja esineistö on karttunut myös museon oman keruutoiminnan kautta. Kiinaan ja Alaskaan matkanneet merimiehet ja valaanpyytäjät saattoivat hankkia matkamuistoja sekä eksoottisia esineitä ja näytteitä opetus- ja tutkimuskäyttöön. Myös sosiaaliantropologit, kuten Edvard Westermarck, hankkivat 1900-luvun alussa ajan tavan mukaan esineistöjä osana kenttätyötään.

Kokoelmaan kuuluu myös historiallisia väriläiskiä, joihin liittyy huikeita tarinoita. Venäjän armeijan everstinä palvellut C. G. Mannerheim lähetettiin vuosiksi 1906–1908 sotilastiedustelijaksi itään, ratsain halki Keski-Aasian ja tiibetiläisalueen kohti Pekingiä. Peittääkseen matkansa todellisen luonteen hän esiintyi tutkijana, ja uskottavuuden vuoksi hankki mittavan esinekokoelman alueen kansoilta sekä otti yli tuhat valokuvaa, jotka osaltaan kertovat kaksivuotisesta seikkailusta Keski-Aasian autiomaiden ja vuoristojen halki.

Myös lähetystyö maailman eri kolkilla on täydentänyt kokoelmia, kuten Martti Rautasen 1800-luvun lopulla keräämä Ambomaa-aineisto. Niitä täydentävät uudemmat mittavat lahjoitukset: Suomen Lähetysseuran lakkautetun Kumbukumbu-museon esineistö liitettiin yleisetnografisiin kokoelmiin vuonna 2015, ja Suomen Vapaakirkon etupäässä Himalajan kansoilta 1800-luvun lopulta karttunut esineistö vuonna 2016.

1970-luvulta lähtien kokoelmia ovat kartuttaneet myös eri maissa asuneet diplomaatit ja kehitysyhteistyöntekijät. Suuriakin esinekokonaisuuksia on saatu keräilijöiden testamenttilahjoituksina. Muuten kartuttamisen painopiste on siirtynyt nykyajan esineistön hankintaan etenkin kulttuurintutkijoiden kenttätöiden yhteydessä, jolloin hankinta voidaan luotettavasti dokumentoida. Museon oma keruutoiminta on pyritty yhdistämään näyttely-, opetus- ja tutkimushankkeisiin.

Ympäri maailmaa peräisin olevat yleisetnografiset kokoelmat kiinnostavat paitsi suomalaista yleisöä, myös niiden alkuperäisten tekijöiden, omistajien ja käyttäjien perillisiä. Viime vuosina esimerkiksi ambolaiseen ja Japanin buddhalaiseen esineistöön mutta etenkin Alaska-kokoelmaan ovat perehtyneet paikalliset artesaanit ja tutkijat.

Yleisetnografisiin kokoelmiin kuuluvaa esineistöä on esillä Kansallismuseon Kuukauden esine -sarjassa ja Finna-palvelussa.


Lisätietoja:

Heli Lahdentausta, puh. 0295 33 6434, heli.lahdentausta@kansallismuseo.fi

  • Afrikka, Australia, Eurooppa, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Tyynenmeren saaret

Pilvi Vainonen, puh. 0295 33 6432, pilvi.vainonen@kansallismuseo.fi

  • Aasia, Keski-Aasia, arktinen alue