Karhunkynsiamuletti (SU6155:21), Hanti-Mansia, Siperia. Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto.

Suomalais-ugrilaiset kokoelmat

Kielisukulaistemme aineellista kulttuuriperintöä yli sadan vuoden ajalta.

Karhunkynsiamuletti Siperiasta, udmurttilaiset niinivirsut Keski-Venäjältä, vaimon päähine eli sorokka Vuokkiniemeltä – Kansallismuseon suomalais-ugrilainen kokoelma koostuu yli 14 000 esineestä.

Suurin osa kokoelman esineistä on kerätty tutkimusmatkojen yhteydessä 1893–1927, aikana jolloin suomalaiskansallisen itsetunnon rakentaminen oli kiihkeimmillään. Tätä tarkoitusta varten tehtiin myös mittavaa esinekeruuta suomalais-ugrilaisten kansojen parissa.

Suomen itsenäistyttyä ja itärajan sulkeuduttua keruutoiminta Neuvostoliitossa hiipui. Se käynnistyi uudelleen vasta 1980-luvulla, mutta eri lähtökohdista kuin aikaisemmin. Venäjälle suuntautuneilla kenttätyömatkoilla on dokumentoitu marien, udmurttien, mordvalaisten sekä hantien ja mansien nykypäivää, johon ovat syvästi vaikuttaneet yhteiskunnan ja talouden murros sekä jokapäiväisen elämän ja toimeentulon ongelmat.

Suomalais-ugrilaisen kokoelman digitointia on edistetty aktiivisesti ja lähes puolet esineistä (noin 7 000) on haettavissa Finna-palvelun kautta. Eritysesti virolaiset tekstiilit ovat viime vuosina herättäneet suurta kiinnostusta tutkijoiden ja käsityöharrastajien keskuudessa Suomenlahden molemmin puolin.

Lisätietoja:

Anna-Mari Immonen, puh. 0295 33 6433, anna-mari.immonen@kansallismuseo.fi

  • suomalais-ugrilaiset kansat, Venäjä