Satumaa ja sen asukkaat

KENTTÄTYÖHÖN FLYJOELLE Gunnar Landtman oli ensimmäisiä suomalaisia sosiaaliantropologeja. 1900-luvun alussa hän teki ainoaksi jääneen kaksivuotisen kenttätyömatkansa Papua-Uuteen-Guineaan Flyjoen suistoon, ja suurimman osan myöhemmästä tieteellisestä työstään hän perusti tämän matkan rikkaaseen aineistoon. Tieteelliseen työhön sisältyi etnografisen esineistön kerääminen alueen kiwainkielisiltä kansoilta. Satumaa ja sen asukkaat -näyttelyn esineet ja valokuvat ovat tältä matkalta. LINKKI NYKYPÄIVÄÄN Gunnar Landtmanin kenttätyö osui kiwaipapualaisen kulttuurin murroskauteen, jolloin Australian siirtomaahallinto ja lähetystyö muuttivat vanhoja käytäntöjä. Monet tavat olivat jo muuttuneet, mutta oli kuitenkin vielä mahdollista kerätä tietoja perinteisestä elämänmuodosta ja hankkia tähän liittyviä esineitä. Landtmanin sekä englantilaisen professori Haddonin kuuluisan retkikunnan kokoelmat muodostavat ainutlaatuisen, Papuan etelärannikon ja Torresinsalmen saarten asukkaiden elämästä ja keskinäisistä suhteista kertovan aineiston, jota antropologit ovat viime aikoina hyödyntäneet tutkiessaan alueen vaihtosysteemejä. Aihe on ajankohtainen yleisemminkin; näyttelyvieras voi pohtia sitä kulttuurien kohtaamisen ja muutoksen problematiikkaa, joka edelleen koskettaa pieniä kansoja eri puolilla maailmaa. LANDTMAN TUTKIJANA Kansallismuseon lisäksi Landtman hankki esineitä myös mm. Cambridgen yliopiston arkeologisen ja etnologisen museon kokoelmiin. Hän keräsi ensimmäisenä gogodala-heimon esineistöä. Kentällä hän äänitti kiwailaisten lauluja fonogrammilieriöille ja teetti kyläläisillä piirroksia. Kokoelmaan kuuluu lisäksi 570 lasinegatiivia. Landtman julkaisi useita teoksia kenttätyönsä pohjalta, mm. The Folk-Tales of the Kiwai Papuans (1917), The Kiwai Papuans of British New Guinea (1927) ja Satumaa ja sen asukkaat (1932). Gunnar Landtman työskenteli myös Englannissa ja Saksassa 1900-1930-luvuilla, mm. Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa. Vuodesta 1927 hän toimi sosiologian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina Helsingin yliopistossa. Tekijät: Käsikirjoitus ja näyttelyjulkaisu Heli Lahdentausta, Marjatta Parpola, Pilvi Vainonen, Pirjo Varjola Näyttelysuunnittelu Jouni Kaipia, Jussi Salmivuori Valaistus Heli Nikunen