Haarniskan yläosa tummempi tausta

Carl Bäckin haarniska

Everstiluutnantti Carl Bäck oli saksalaista aatelissukua, joka muutti Suomeen Reinin alueelta 1500-luvulla. Hän syntyi Nuutajärvellä vuonna 1609 ja kuoli samalla paikkakunnalla vuonna1663 tehden pitkän sotilasuran.

Carl Bäckin haarniska on yksi Suomen kansallismuseon kuudesta haarniskasta, jotka muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden. Kaikki museon haarniskat ajoittuvat vuosiin 1550-1650 ja ne on valmistettu Pohjois-Euroopassa, ilmeisesti nykyisen Saksan, Flaamin tai Hollannin alueella.
Kansallismuseon haarniskat liittyvät Suomen historiaan ja kaikkien viimeinen omistaja tiedetään nimeltä. Tämä on esimerkiksi eurooppalaisittain harvinaista, sillä useimmiten tieto haarniskan omistajasta ja hänen elämästään on säilynyt vain kuninkaallisiin ja muihin ylhäisiin henkilöihin liittyen.
Kansallismuseon haarniskoilla on katkeamaton oma historiansa. Haarniskoita ei ole esimerkiksi juurikaan täydennetty niihin kuulumattomilla tai eri aikaisilla osilla. Ne sijoitettiin omistajan kuoleman jälkeen hautakirkkoihin ja seurakunnat lahjoittivat ne museon kokoelmiin 1800-luvun lopulla. Näin Kansallismuseon haarniskat ovat lähes täydelliset ja alkuperäisessä 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun asussaan.

Carl Bäckin haarniska on valmistettu tyylinsä perusteella arvioituna 1600-1650-luvulla eli sillä on ikää noin 400 vuotta. Se on rakenteensa ja muotonsa puolesta tyypillinen raskaan ratsuväen eli kyrasseerin haarniska. Nämä haarniskat on tarkoitettu käytettäväksi taistelukentällä nimenomaan ja ainoastaan ratsain. Ne on taottu raudasta ja teräksestä ja koottu yhteen niitein ja nahkahihnoin. Aseistuksena haarniskoihin kuului tavallisesti kaksi pistoolia ja miekka, mutta joskus myös kolmas, pidempipiippuinen ampuma-ase.

Haarniskan valmistamisesta ja omistushistoriasta tiedetään varsin vähän. Ei esimerkiksi tiedetä, onko haarniska tehty tilaustyönä Carl Bäckille vai onko sillä aikaisempia omistajia. Haarniska voi olla ostettu, saatu tai sotasaalista. Jos haarniska on valmistettu Carl Bäckille, se tehty hänen mittoihinsa ja ruumiin muotoihinsa sopivaksi. Siinä tapauksessa Bäckin pituuden voi arvioida olleen noin 184 cm, hartioiden leveyden korkeintaan 56 cm ja vyötärön ympärystän alle 97 cm. Haarniskan tekijääkään tai tarkkaa tekopaikkaa ei tiedetä. Haarniskasta ei ole löydetty merkintöjä, kuten esimerkiksi haarniskasepän tai killan, asearsenaalin tai kaupungin leimoja. Leimoja ei ole tullut esiin myöskään konservoinnin yhteydessä tehdyssä röntgentutkimuksessa. On kuitenkin mahdollista, että paikoin pinnan paksu musta maalikerros kätkee alleen merkintöjä.

Carl Bäckin haarniska sitoo Suomen alueen 1600-luvun Eurooppaan. Haarniska olisi voinut olla yhtä hyvin niin nykyisen Italian kuin Englannin alueen ratsuväen upseerilla. 1600-luvun haarniskat olivatkin yleiseurooppalaisia, varhaisteollisia ja tehty usein muutamissa suurissa eurooppalaisissa haarniskojen valmistuksen keskuksissa.

Sotilasuransa aikana Bäck osallistui muun muassa 30-vuotiseen sotaan. Lisäksi Bäck oli Puolan sodassa osallistuen mm. Varsovan taisteluun vuonna 1656. Bäck haavoittui vakavasti taistelussa puolalaisia vastaan vuonna 1658. Hän sai ampumahaavan toiseen käsivarteensa ja ilmeisesti peitsenpiston sydämen yläpuolelle. Kuulia ei voitu poistaa kehosta ja Bäck kuoli osin haavoittumisen vaikutuksista joulukuussa vuonna 1663. Carl Bäck haudattiin Urjalan vanhaan puukirkkoon vuonna 1664. Ajan tavan mukaan Carl Bäckin hautajaisten yhteydessä hänen haarniskansa ja vaakunansa sijoitettiin kirkkoon. Urjalan seurakunta lahjoitti Carl Bäckin haarniskan valtion historialliselle museolle eli nykyiselle Suomen kansallismuseolle vuonna 1872.

Teksti: Lasse Mattila, konservaattori AMK

Kuvat: Matti Kilponen

Haarniska edestä
Carl Bäckin haarniskassa on 10 osaa, jotka on tarkoitettu toisistaan irrotettaviksi, kun haarniska puetaan päälle tai riisutaan pois. Päälle puettaessa haarniskan eri osat liitetään yhteen hakasin, vöin ja soljin. Tällaisen rakenteen vuoksi haarniska on ollut taipuisa ja siinä on voinut liikkua. Haarniskan kokonaispaino on lähes 28 kg. Painoa nostaa lähinnä sen rintapanssari, joka on tehty suojaamaan tuliaseiden luodeilta.
Haarniska viistosti sivusta 2
Jokainen Carl Bäckin 10:stä haarniskan osasta muodostuu yhdestä tai useammasta metallilevystä. Erillisiä levyjä haarniskassa on kaikkiaan 112 kappaletta. Ne on liitetty yhteen messinkikantaisin rautaniitein ja nahkahihnoin.
Sahalaitakuvio
Carl Bäckin haarniskassa on pieni ja lähes huomaamaton toistuva koristeaihe. Kypärää ja käsineitä lukuun ottamatta kaikkien osien reunoja kiertää matala sahalaitakuvio [eng. wrigglework]. Kuvio on noin 2,5 mm leveä ja se kiertää reunoja joko yksinkertaisena tai kaksinkertaisena nauhana. Koriste on vaikea havaita, koska se on erittäin matala ja musta maali peittää sen lähes kaikkialla.
Haarniska viistosti takaa 2
Carl Bäckin haarniska on 1600-luvun haarniskojen tapaan maalattu mustalla maalilla. Maali suojaa metallia ruosteelta ja on helppohoitoisempi, kuin puhdas ja kiillotettu kirkas pinta. Bäckin haarniskan mustan maalin alla näyttää ainakin paikoin olevan tumma sinistetty teräs. Uutena haarniska onkin voinut olla kokonaan lämpökäsittelyllä sinistetty. Sen maalaamattomassa pinnassa sahalaitakoristelu on näkynyt kirkkaana tummaa sinistä vasten. Tällainen haarniska on ollut näyttävä ja erottunut maalatuista haarniskoista.
Haarniska sivusta
Carl Bäckin haarniskan kypärä eroaa muusta haarniskasta. Kypärästä puuttuu myös sahalaitakoriste. Kypärä on ilmeisesti hiukan myöhempää mallia, kuin muu haarniska. Tämän mallisia kevyempiä kypäriä käyttivät kevyen ratsuväen sotilaat ja niiden käyttö jatkui aina 1600-luvun loppuun. Bäckin haarniskaan kuuluisikin raskaampi, kokonaan edestä suljettu ja koko päätä suojaava kypärä. Toisaalta eurooppalaisten aikalaiskuvien mukaan nimenomaan upseerit suosivat kevyttä muodikasta kypärää, vaikka muuten käyttivätkin miehistön tapaan raskaan ratsuväen täyshaarniskaa. Avoimessa kypärässä joukkoja johtava upseeri näki esimerkiksi taistelukentän paremmin ja pystyi huutamaan komentoja selkeämmin, kuin edestä umpinaisessa kypärässä.
Haarniska takaa