Suomen kansallismuseo
Avoin museo
Hautajaispuku
Klikkaa kuvaa ja katso esineen tiedot

Carl Gustafsson Hornin hautapuku

Carl Gustafsson Horn syntyi aamulla 27.2.1662 ja kuoli saman päivän iltana puolen vuorokauden ikäisenä. Hänet haudattiin Kankaisten kuoriin Turun tuomiokirkossa 4.11.1662. Pienokainen haudattiin säätynsä mukaisesti komein menoin ja hänen muistokseen painettiin Turussa myös saksankielinen muistoruno Schuldige Traurpalme. Runon oli kirjoittanut mahdollisesti perheessä lasten kotiopettajana työskennellyt Heinrich Amand.

1600-luvun loppupuolelle saakka noudatettiin ikivanhaa tapaa haudata vainaja ”parhaimpiinsa” puettuna, juhla-asussa. Carl Gustafsson Hornin puvun kallisarvoinen kangas ja hienot pitsit kertovat, että kyseessä on aatelin jäsen, sillä vastaavien materiaalien käyttö oli porvareilta kielletty. Hautaamisessa noudatettiin 1600-luvulla samaa säätyjakoisuutta kuin muussakin pukeutumisessa ja asiasta huomautettiin esimerkiksi vuosien 1664 ja 1668 ylellisyysasetuksissa. Ylhäisaatelin kuolinpuvuissa käytettiin kulta- tai hopeakankaita, vauraan porvariston ja papiston puvuissa silkkiä ja joskus samettiakin. Eri säätyjen erot näkyivät nimenomaan puvun materiaaleissa ja koristelussa, eivät puvun kuosissa.

Puku on otettu talteen vuonna 1866, Turun tuomiokirkossa tehtyjen kunnostustöiden yhteydessä. Samassa yhteydessä tutkittiin myös kirkon lattian alle muurattuja hautakammioita. Kankaisten kuoriin haudatun eversti Gabriel Evertsson Hornin arkkuun oli aikojen saatossa koottu myös muiden samassa hautakammiossa olleiden ja ajan myötä hajonneiden arkkujen luita ja arkkujen osia. Lapsen puku löytyi näiden joukosta.

H842:1
Katso video
Hautajaispuku 2
Puku on valmistettu kukkakuvioisesta, silkki- ja hopealangasta kudotusta brokadista. Kankaan pohjaväri on nykyään kellertävä, mutta se on alun perin ollut punertava – vaaleiden silkkikankaiden on havaittu kellastuvan haudoissa. Puvun yläosassa on ollut valkoisesta villakankaasta tehty vuori, hameosa on ollut ilman vuoria. Se, että yläosa on ollut vuorattu osoittaa, että puku on käyttöön tarkoitettu lapsen puku, juhla-asu. Hihansuut on vuorattu erillisellä kangaskappaleella, joten ne on voitu kääntää. Käänteiden päällä on ollut erilliset pitsiset kalvosimet. Hihojen etusauman molemmin puolin samoin kuin pystysuuntaisesti edessä ja hameosan helmassa on 4 cm levyistä hopeapitsiä. Vyötäröllä ja hihojen etusaumassa on lisäksi koristeena 5 mm leveästä silkkinauhasta solmitut rusetit. Muodikkaat, tupsumaiset rusetit on valmistettu vaaleansinisestä, keltaisesta (alun perin mahdollisesti punaisesta) ja metallilangoilla koristetusta valkoisesta silkkinauhasta.

Digitaalinen kokoelma

Toista maata

Tervetuloa Suomen kansallismuseon sivuille. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä.