Kasvot 1918

PAIKKA:
Kansallismuseo
ALKAA:
3.3.2018 13:00
LOPPUU:
30.4.2018

3.3.-30.4.2018. Nuori itsenäistynyt Suomi ajautui sisällissotaan tammikuussa 1918. Näyttelyn pääosassa on tuon murhenäytelmän kokenut ihminen.

Nuori itsenäistynyt Suomi ajautui sisällissotaan tammikuussa 1918. Näyttelyn pääosassa on tuon murhenäytelmän kokenut ihminen. Helsinkiläisessä Atelier Nyblin -studiossa vuonna 1918 ikuistetut henkilöt ovat aikansa silminnäkijöitä, joiden kautta sodan traaginen tapahtumaketju avautuu vähän kerrassaan.  

Näyttely kuljettaa kävijän henkilökuvien ja kuvauspäivien tapahtumien kautta läpi historiamme kipeän ajanjakson. Kun rouva Grönberg istahti Helsingissä Atelier Nyblinissä kuvattavaksi 17.3.1918, otettiin samaan aikaan Tampereella vastaan tieto valkoisten suurhyökkäyksestä.

Kasvokuvien takaa paljastuu kansa, jonka sosiaalinen eriarvoisuus, poliittiset ristiriidat, lama ja elintarvikepula jakoivat kahtia. Viha johti silmittömään väkivaltaan, jonka seurauksena kuoli noin 38 000 ihmistä. Rakkaitaan jäi muiden läheisten lisäksi kaipaamaan yli kymmenen tuhatta leskeä ja orpoa.   

Aalto-yliopiston lavastustaiteen opiskelijoiden esillepanot symboloivat kahtiajakoa ja syyllisyyttä. Sodan punaisista uhreista vaikeneminen, todisteiden hävittäminen ja valkoisten teloittajien armahtaminen on jättänyt kulttuuriimme jälkensä. Vuoden 1918 sodan väkivaltaisuudet ovat kollektiivinen rikos, jonka haavojen äärellä olemme yhä. 

Näyttely on avoinna Kansallismuseon pop up -tilassa 3.3.-30.4.2018. Vapaa pääsy.

Tapahtumat 

Teatteri Tuikkeen Sisällissodan kontrastit -aistiteatteriesitys valottaa kevään 1918 eri todellisuuksia. Kun toiset juhlivat voitonparaatia Helsingissä, viruivat toiset nälissään tautien kyllästämällä Suomenlinnan vankileirillä. Esitykset lähtevät keskihallista la ja su 3.-4.3. klo 13 ja 15 sekä la ja su 10.-11.3. klo 13 ja 15. Esityksen kesto n. 30 min.  

Kasvot 1918 -opastukset su 4.3. klo 14 ja su 25.3. klo 14. Tervetuloa maksuttomalle opastukselle näyttelyyn, joka tuo historiallisen ilmiön yksilötasolle. Keskustelevalla opastuksella tutustutaan sodan kulkuun sekä sodan kokeneiden ihmisten tarinoihin. Opastus kestää n. 45 min. Opastamassa Mari Rautiainen. 

Käsivarsinauha identiteetin peilinä -työpajassa pohditaan tuon vahvan symbolin merkityksiä ja osallistujat pääsevät tekemään oman käsivarsinauhan.  Maksuton työpaja avoinna pop up –tilassa: la 3.3. klo 11.30-13 ja 14.30-16, ke 7.3. klo 17-18.30 ja la 23.3. klo 11.30-13 ja 14.30-16  

Helsinki 1918: Suomi Saksan ja Venäjän välissä
Seminaari 3.3. klo 14-17 Auditoriossa (Kansallismuseon ystävät ry:n järjestämä)
Puheenvuorot: 
- Dosentti Risto Volanen: Brest-Litovskin rauha osana maailmansotaa ja Suomen irtautumista 
- Professori Seppo Hentilä: Saksan intressit ja toiminta Suomen suhteen 
- Professori Timo Vihavainen: Suomen irtautuminen Venäjästä ja taloudellinen tilanne

Maaliskuun keskiviikkoluentosarjassa Kansallismuseon asiantuntijat sekä vierailijat kertovat museon toiminnasta sata vuotta sitten, tarinoista näyttelyn valokuvien takana ja valokuvauksen merkityksestä vuonna 1918.

Ke 14.3. klo 18-19 Tekijäesittely pop up-tilassa (maksuton) - Museoviraston Kuvakokoelmien intendentti Hannu Häkkinen   kertoo           näyttelyyn valikoituneiden valokuvien taustasta

Ke 21.3. klo 18-19 Luento Auditoriossa – Punamustavalkea 1918 –kuvat, tutkija Jukka Kukkonen

Ke 28.3. klo 18-19 Luento Auditoriossa - Amanuenssit Satu Frondelius ja Anna-Mari Immonen esittelevät Kansallismuseon toimintaa v. 1917–1918. Sata vuotta tapahtumien jälkeen tuo aineisto on historiallisesti merkittävää, mutta minkälaiset suunnitelmat ja taustatekijät esinekeruuta siivittivät? Entä mikä oli museon työntekijöiden tai aktiivisten kansalaisten osuus siinä? 

Sata vuotta suomalaista identiteettiä – keskusteluklubi yhteistyössä Politiikasta.fi-verkkolehden kanssa 13.4. klo 18-20 Keskihallissa.

Kansalliselle identiteetille on ominaista, että se pitää sisällään murroskohtia, jatkuvuuksia ja moninaisuutta. Nykyään puhutaan usein pikemminkin identiteeteistä kuin yhdestä määrittävästä ja laajasti jaetusta identiteetistä. Miltä suomalainen identiteetti näytti 100 vuotta sitten? Entä miltä se näyttää 2010-luvulla? Onko sisällissodan ajan kahtiajaosta vielä merkkejä nyky-Suomessa vai ovatko tämän päivän yhteiskunnalliset jakolinjat erilaisia?  Puhetta johtaa Johanna Vuorelma, päätoimittaja, Politiikasta-lehti

Tapahtumat museon pääsylipun hinnalla, ellei toisin mainittu.