Keihäänkärki Turun Kirkkomäeltä

Keihäänkärkiä on löydetty runsaasti Suomen ja Ruotsin rautakautisilta asuinpaikoilta ja hautauksista. Keihäät näyttäisivätkin olleen yleinen osa aikakauden varustusta. Keihäs toimi metsästys- ja taisteluvälineenä ja erilaisia keihästyyppejä oli useita. Viikinkiajalla (n. 800–1050 jaa.) keihäästä tuli myös vakituinen osa asehautauksia. Turun Kirkkomäen rautainen keihäänkärki on löytynyt vuonna 1984 myöhäisrautakautisen ruumiskalmiston kaivausten yhteydessä haudan pohjalta.

Kirkkomäen keihäänkärki on tyypiltään ns. Petersenin G-tyyppiä. Keihään lehti on tikarimainen, suorateräinen ja heikosti harjava. Sen varsiputken alaosassa on lohikäärmekuvio, joka on tyypillinen koristeaihe myöhäisrautakautisissa keihäissä. Sen sijaan lohikäärmekuvion yläpuolelle, varsiputken yläosaan kuvattu pieni hyönteinen on epätavallisempi koristeaihe. Keihään putkivarressa on säilynyt vielä hieman puista keihäänvartta.

KM22631:59

Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto