Kääty yksityiskohta2
Klikkaa kuvaa ja katso esineen tiedot

Presidentin käädyt


Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin 28.1.1919. Samalla lopetettiin maaliskuussa 1918 perustetun Vapaudenristin antaminen, sillä se oli perustettu sota-ajan palkitsemista varten. Suomen Valtionhoitajan Mannerheimin 16.5.1919 vahvistaman ohjesäännön mukaan ”SVR:n ritarimerkkiä jaetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Ulkomaan alamaisia voidaan myöskin palkita tällä ritarimerkillä”. Ritarikuntaan kuuluu viisi luokkaa ja kolme mitalia.

Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen on Suomen korkein kunniamerkki ja sen saa vain tasavallan presidentti, joka toimii ritarikunnan suurmestarina. Ulkomaalaisille merkkiä on jaettu valtiovierailujen yhteydessä. Tämä suuristi on kuulunut presidentti Urho Kaleva Kekkoselle. Suurristi myönnetään aina rintatähden kanssa.

Valkoisen Ruusun kunniamerkit suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Ruusuaihe on peräisin Suomen vaakunan heraldisista ruusuista ja värit Suomen lipusta. Akseli Gallen-Kallelan alkuperäisessä suuristissä symbolina oli hakaristit, mutta ne korvattiin vuonna 1963 kuusenhavutunnuksilla. Kuusenhavut suunnitteli heraldikko Gustaf von Numers. Presidentti Kekkonen kantoi itsenäisyyspäivänä 1963 ensimmäisenä uutta ketjua.

RK87134:1

Kääty RK87134 1
Urho Kaleva Kekkoselle kuulunut Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen.
Presidentin käädyt
Suurristi myönnetään aina sille valmistetussa laatikossa.
Kääty yksityiskohta1
Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu yrjönristi, jonka keskuksessa hopeinen ruusu. Ristin sakaroiden välissä on Suomen leijonan pää miekkoineen.
Kääty RK48034 1
Alkuperäinen, hakaristein koristeltu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen. Tämä kunniamerkki ei ole kuulunut kenellekään, vaan se on saatu Ritarikuntien Hallitukselta (nyk. Ritarikuntien kanslia). Suomen kansallismuseon Suomen tarina -näyttelyssä on esillä presidentti J. K. Paasikivelle kuulunut SVR:n suurristi ketjuineen ja rintatähtineen.