RKHY01 AR 129 B
Klikkaa kuvaa ja katso esineen tiedot

Läntisten satraappien ”drakma” Intiasta

Läntisten satraappien ”drakma” Intiasta, jonka etusivulla on kuninkaan profiili ja takasivulla on brahmi-kirjoituksella kirjoitetun tekstin sisällä joki, kolme kukkulaa, kuun sirppi ja aurinko.

Läntiset satraapit nousivat valtaan Länsi- ja Keski-Intiassa Kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan, indoskyyttien ja Intialais-kreikkalaisen kuningaskunnan jälkeen. He polveutuivat mahdollisesti indoskyyteistä, mutta tästä ei ole varmuutta. Valtakunta nousi vaikutusvaltaiseen asemaan vasta sen jälkeen, kun suurin osa hellenistisistä kuningaskunnista oli lakannut olemassa, mikä maantieteellisen etäisyyden lisäksi selittää eroa kuvakielessä.

Tyyliltään läntisten satraappien rahat ovat erilaisia kuin kokoelman muut rahat. Etusivulla oleva hallitsijan muotokuva on jäänne hellenististen kuninkaiden rahoissa olleista muotokuvista, mutta selkeästi tyyliltään omanlaisiaan. Takasivulla oleva tyylitelty maisema on puolestaan täysin erilainen kuin mikään kreikkalaisista rahoista löydettävä takasivu, kuten myös brahmin kirjoitus, joka maisemaa ympyröi. Läntisiä satraappeja edeltänyt Intialais-kreikkalainen kuningaskunta, joka syntyi kreikkalais-baktrialaisten tekemien valloitusten jälkeen, oli osaltaan vastuussa tyylien alkuperäisestä sekoittumisesta. Kreikkalainen kulttuuri ja kieli sekoittuivat alueiden omiin kieliin ja kulttuureihin. Läntiset satraapit, jotka nousivat valtaan näiden intialais-kreikkalaisten kuninkaiden jälkeen, seurasivat edeltäjiensä asettamaa kuvakieltä ja veivät sen vielä omaan suuntaansa. Tämä oli tapa luoda yhteys edeltäjiin, samalla tavalla kuin Aleksanteri Suuren seuraajat käyttivät hänen luomiaan rahatyylejä ominaan. Tässä rahassa on nähtävissä kreikkalaisuuden jäänteitä, mutta ne eivät todennäköisesti olleet yritys luoda yhteyttä olemassa oleviin kreikkalaisiin kuninkaisiin, joista jäljellä oli tässä vaiheessa vain muutama ja useimmat heistäkin olivat todellisuudessa jo Rooman vallan alla.

RKHY01 AR 129 A
Raha on hopeinen, halkaisijaltaan 14 mm ja se painaa 2,2 g. Lyöty vuosien 35–405 jaa. välillä.